Hassunhauskat reisimatkat, koko tarina

Noniin, nyt se varsinainen matkaraportti. Ei tässä ehdi joulua juhlimaan ennenko matkasta on kerrottu kaikki olennainen ja epäolennainen. Halbareisimatkat suuntautuivat tällä erää siis etelään, eli Tallinnaan. Auto starttasi matkaan Tampereelta puoli neljän maissa, ja laivan lähtöön oli vielä rapeat neljä tuntia. Linnatuulessa vedettiin maha täyteen ruokaa, sillä tämä ei ollutkaan pelkästään lomamatka, vaan myös jouluruokailuja varten suoritettu treenimatka. Viimeistelyleiri niin sanotusti. Jaksaa sitten paremmin aattona!

Vinkki 1: Perjantain ruuhkassa matka satamaan ja terminaalille vie yllättävän paljon aikaa. Olimme noin kahden kilometrin päässä terminaalista, kun totesin että ”kylläpä laskin hyvin tämän aikataulun, ollaan reilusti ajoissa perillä”. 40min myöhemmin juoksimme sisään terminaalin ovista kun kuulutettiin että lähtöselvitys on suljettu. Että olisi pitäny varautua vielä vähän 😀

Tallinnan päässä otimme taas suuren maailman tyyliin taksot alle ja kurvasimme kohti hotelliamme. Halbareisimatkajärjestäjänä käytin hotellin valintaan tarkkaa menetelmää. Otin sen hotellin, jonka nimi oli hienoin. Tämän hotellin nimi oli The Von Stackelberg Hotel.

Syystä tai toisesta, minä ja parhausihminen saatiin luvatun Superior-huoneen sijaan Zen-huoneen. Von-hotellissa kun ei ollut mitään tylsiä standard-huoneita, vaan Superiorista lähdettiin. Huoneessa oli kylpyamme (tietenkin otin kylvyn) ja ammeessa poremahdollisuus (käytin kun piti saada kylpyvaahtoon lisää kuplia). Meidän huone sijaitsi ylimmässä kerroksessa, joten sinne ei kuulunut metakkaa kuin vähän sisäpihalta. Kavereiden huoneet olivat ykköskerroksessa, ja kuulemma niihin kuului liikenteen äänet jonkin verran. Että jos meinaatte Von-hotelliin mennä, muistakaapas tuo (vinkki 2). Muu seurue lähti vielä syömään kylille, mutta mää jäin nukkumaan (vässykkä). Hotellin aamupala oli oikein mainio: paksuja pekoniviipaleita ja lettuja. Ja jotain mehuja ja sellaisia. Mutta lettuja.

Vinkki 3: Koska on aikuinen, saa syödä aamupalaksi pääasiassa lettuja.

Aamupalan jälkeen lähdimme kierimään kohti vanhaa kaupunkia ja toria. Hotellilta oli helppo kulkea, mäki ylös, mäki alas ja vasemmalle. Sillä tavoin pääsi suoraa vanhan kaupungin keskelle. Ensin käytiin haahuilemassa Toompeassa ja tutkailtiin maisemia. Vaikka keli olikin melkolailla ankea ja tihkusateinen, ei se juurikaan haitannut. Meillä ei ollut sen isompaa agendaa, joten alkupäivä käytettiin vain ihmettelyyn. Kierrettiin torilla, käytiin glögillä ja pohdittiin harjoitusasioita (eli missä syödään).

Vinkki 4: Kantsii lukea oikeasti sellainen InYourPocket kaupunkiopas, mitä monessa paikassa turrelle lyödään käteen. Tallinnan strippibaarien kuvaukset oppaassa olivat aika hulvattomia. Puhumattakaan niistä mainoksista. Mutta sieltä saa myös oikeasti hyviä vinkkejä (katso vinkki 5).

Lauantain ainoa erityisen suunniteltu ohjelmanumero oli eräässä lankaliikkeessä käynti (oikeasti). Karnalux oli ainakin mulle niin liikaa, että noin 10 minuutin jälkeen luovutin ja karkasin alakerran baariin poikien kanssa. Kun loppuseuruekin saatiin pois lankaiden ja helmien maailmasta, keskityttiin treeniin. Treenit tarjosi (no kyllä me niistä maksettiin) Mack Bar-B-Que. Paikan juustotäytteiset jalapenot pekoniin käärittyinä olivat melkoinen hitti.

Lauantai-iltana pienen iltapäiväsiestan jälkeen piti vielä saada ruokaa. Opasvihkosesta valittiin gruusialainen ruokapaikka nimeltä Restoran Tbilisi. Aivan mahtava georgialaista ruokaa tarjoileva paikka. Leppoisaa palvelua, edullista ruokaa ja paljon ruokaa. Tskhare (tulisesti maustettu juusto), hachapurit (juustopiiras) ja erilaiset shashlikit maistuivat enemmän kuin hyvin. Itse otin kalakeittoa, ja sitähän se kirjaimellisesti oli. Lientä ja lohta. Ja mausteita. Kuka sitä perunaa kaipaa keittoonsa? 

Vinkki 6. Restoran Tbilisi (Rüütli 18) ja shashlikit.

Sunnutaina oli jo kiertelyinto vähän vähillä, ja tehtiin vain pari täsmäiskua (eräiden oli pakko saada pandapipo, ja toiset halusivat ostaa hirvimakkaraa). Päivän kohokohta (ja samalla treeniviikonlopun viimeinen harjoitus) oli lounasletut Kompressorissa. Kannattaa olla varovainen sen letun kanssa, se on nimittäin avattuna noin perhepitsan kokoinen. Mä otin omani jätskillä ja mansikkahillolla varustettuna. Jätskipalloja oli kolme. 

Vinkki 7: Kompressor (Rataskaevu 3). Älä kuvittele että jaksaisit kaksi lettua. Et jaksa.

Paluumatkalla odotettiin jännityksellä millaisessa myrskyssä tehdään matkaa, ja laivalla lupaavasti kuulutettiinkin että hissit suljetaan ja pitää kulkea varovaisesti ja että kannelle meno on kielletty. Mutta eipä siellä edes juomat liikkuneet pöydillä, eli ei ollut kamalan jännä kotimatka. Reissun tavoitteet toteutuivat, jokainen sai mahalaukkuaan venytettyä joulua varten ja meillä oli oikein hauska ja virkistävä reissu. Halbareisimatkoja saan kuulemma järjestää toistekin. Puhuivat jotain Puolasta.

Blogi hiljenee pariksi päiväksi, sillä edessä on vuoden suurin koitos mahalaukullisesti ajateltuna. Ja pitää ehtiä myös avaamaan kaikki lahjapaketit (joita tietenkin on kukkupäin). Hyvää joulua ja sellaista kaikille!