Loka ja Marras, show me what you’ve got

Tänä syksynä olen valmistautunut. Taivaalta saa puolestani tulla alas lunta, vettä, räntää ja vaikka kaikkia yhtäaikaa, ei kiinnosta. Tänä vuonna aion rämpiä jouluun asti seuraavin taktiikoin.

1. Kuuntelen kesäbiisejä aamuisin kun lähden töihin. Tai siis kun sanon että kesäbiisejä, tarkoitan että kuuntelen Anssi Kelan Maitohapoilla, Samae Koskisen koko tuotantoa, Pariisin Kevään Teippileikkiä ja Rage Against The Machinen Killing in the name of. Siinä mun kesä 2013.

2. Käytän villasukkia koko ajan ja kaikkialla. Tätä varten olen tehnyt (itselleni) jo kahdet villasukat. Eräät tilausvillasukat ovat kohta työn alla, taisteluvälineitä muillekin nähkääs. Lisäksi käytän pipoa tästä päivästä lähtien jatkuvasti. No en ehkä jumpassa. Mutta varaan oikeuden pitää pipoa myös sisällä, jos siltä tuntuu.

3. Hämään itseäni syömällä jätskiä. Uskon että kun kroppani saa jätskiä, se automaattisesti unohtaa sen pimeän ja märän vuodenajan ja hairahtuu uskomaan kesään edes hetkellisesti. Ja vaikka ei hairahtuisikaan, saan silti jätskiä. Joten jään voitolle loppupeleissä joka tapauksessa.

4. En piilottele lämmintä takkia kaapissa sillä verukkeella että ”no miten mä sitten pärjään kun on tosissaan kylmä”. Aina on aluskalsariasut. Tosin nykyään ne ovat jotain hienoja ”teknisiä kerrastoja”, eivätkä enää niitä kukallisia ruipaleita mitä silloin kun olin pieni.

5. Muistelen, että ”jee, meillä oli häät!”.

6. Katselen kesäkuvia, ja harhautan itseäni kuvittelemaan että on kesä.

7. Kun kohta 6. epäonnistuu mahtipontisesti, vedän villatakin päälle, keitän kaakaota ja katselen Netflixistä Law&Order: SVU:ta. 

In your face tylsät räntäkuukaudet!