Mitä pitäisi tehdä, jotta ei jäisi yksin?

Mä olen pohtinut tätä asiaa monastikin, ja kysellyt neuvoja ihmisiltä. Ja vastauksia on tullut, monenmoisia.

Tuolla Punakynä-palstalla Virpi Salmi pohtii tätä, ja antaa yhtenä ehdotuksena että Mies, älä ole ääliö. Mikä voidaan hyvin ottaa ohjeeksi myös naisille, eli älä ole ääliö. Mutta huomaatteko millaisia neuvoja yksikään mun tuttu ei oo mulle antanut? Huomaatteko, kenelle noi kaikki neuvot on?

Kaikki neuvot on osoitettu mulle. Vain mulle. Yksikään mun tuttavista ei oo ehdottanut ratkaisuiksi mitään, mikä olisi jonkun muun käsissä kun mun. 

Itse mietin kehäpäätelmissä että mitä hemmettiä mä teen väärin, mikä mussa nyt on että ei osu eikä natsaa? En oo menossa kirkolle huutelemaan että voisitteko miehet nyt vähän laskea niitä mahdottomia vaatimuksianne ja antaa mahdollisuuden meille myös vähän ujoille ja ei-huippumallikroppaisille tirppanoille? En oo vierittämässä vastuuta mun yksinolosta toisen sukupuolen harteille, ja odota, että NE tekis jotain. Aattelen, että sillai mulla on kuitenkin edes joku mahdollisuus tässä pelissä.

Vaikka en kyllä aatellut nyt jaksaa yrittää, katella, pelata tai ees panostaa. Täytin kalenterin akkajumpalla ja psykan lukemisella, mennään näillä nyt sitten.