Päänsisäistä keskustelua
”Jaahans, tänään olis peruskuntotreeniä. Menisköhän jumpalle.”
*kliketiklik -> Internet*
”Pöh, ei täällä ole mitään sopivaa menossa, pitäs loppua jo viideltä että ehtii kuudeksi syömään sushia. Ähäh. Oliskohan jotain kivoja appseja tarjolla puhelimeen.”
*noin tuntia myöhemmin*
”Jos menisin crossarille sitten vaan tunniksi. On muuten kiva tää MyFitnessPal, voi vaan sohia viivakoodeja ja puff kun se tunnistaa nää kaikki. Jos sohis testin vuoksi kaikki viivakoodit mitä keittiöstä löytyy.”
*noin 3 tuntia, useampi viivakoodi ja työskentelyliikehdintää myöhemmin*
”Ai perhana, pitäisköhän se kuitenkin mennä lenkille, aurinkokin paistaa.”
*sisäistä taistelua lenkkeilyajatuksen kanssa*
”Se on kyllä ihan haitarista se juoksu. Aina.”
*lisää taistelua*
”No mä oon jo kuitenkin kotona, niin jos menis nyt sitten. Ensin luen vähän Intternettiä kuitenkin.”
*puoli tuntia Pakkista lukien*
”No nyt on ihan pakko kyllä mennä.”
Menin. Ja vielä trikoot jalassa. Enpä olisi uskonut pari vuotta sitten juoksevani a) vapaaehtoisesti b) trikoissa c) valoisaan aikaan.
