Kelpoisa ystäväni Eeva totesi tänään keikalla kellon lähestyessä puolta yötä: ”Aikuisuuden merkki on se, kun saa valvoa niin pitkään kun haluaa, mutta ei halua.” Kävin kuuntelemassa (taas) Koria Kitten Riotin (mainos, kuunnelkaa jo tuota maanmainiota bändiä/Anttia) keikkaa ja ilta näemmä venyi niin pitkään ettei kannata enää kokata.

Toinen aikuisuuden merkki on selvästi se, että syö nälkäänsä ABCn autopesun kylkiäisenä saadun suklaajoulukalenterin suklaat. Kun saatana kukaan ei oo muistanut käydä kaupassa tässä taloudessa. Kaikilla keikoilla sitä kyllä ravataan, keskellä viikkoa ja kaljaa juodaan (yksi, huom.) mutta kaupassa ei käydä. On se nyt kumma.