Odota vaan

Yksi sanontatapa jota olen oppinut vihaamaan suuresti tenavien myötä, on se ilonpilaajien viljelemä ODOTA VAAN KUN. Fiilistelet itse kun on kivaa käydä nukkuvien vauvojen kanssa kaupassa niin ODOTA VAAN KOHTA NIILLÄ ON UHMAIKÄ JA NE HEITTÄÄ RAIVARIT KAUPASSA HEHE. Tai mietit että vitsit nää on söpöjä nää tyypit kun ne nukkuu ja killittää välillä. ODOTA VAAN KOHTA NE TEKEE HAMPAITA/ALOTTAA KIINTEET JA SITTEN GALAKSIT SORTUU JA SUA VITUTTAA VARMASTI.

No kiva kiitos hei vaan, mulla olikin jo hetken kiva fiilis tästä jutusta. Ajattelin että tuota odotavaan-mentaliteettia viljellään jotenkin kauhean rajoitetusti toistaiseksi. Ehdotan, että laajennamme sanonnan käyttö esim. seuraaviin tapauksiin:

Ystäväsi on löytänyt uuden heilan ja huokailee ihastuneena. Sinä: ”Odota vaan kohta se istuu sohvalla pieruverkkareissa, röyhtäilee ja juo maitoa purkista ja on tosi ällöttävä.” Tai voit ennustaa suhteen päättymistä: ”Odota vaan kohta se tekee jotain tyhmää ja sua vituttaa ja sitten kaikki menee pilalle.

Ystäväsi odottaa ilolla festariviikonloppua. Sinä: ”Odota vaan kyllä se pääesiintyjä peruu ja vettä sataa ja leirintäalue on pelkkää mutaa.

Ystäväsi saa uuden työpaikan. Sinä voit ilahduttaa häntä tarjoamalla kannustusta: ”Odota vaan kohta sielläkin on YT ja sä saat potkut kun alotit nyt vasta.

Eiköhän mennä kaikki joukolla kannustamaan! Ei tästä mitään tuu! Odota vaan!

IMG_3382.jpg

Mutta oikeesti. Voitaisko sopia että tuoreelle vanhemmalle saa sanoa ”odota vaan” jos siihen liittyy jotain positiivista? ”Odota vaan, kohta se nauraa ja se vasta hauskaa onkin.”

Puheenaiheet Ajattelin tänään

Tupla-howto: Vankkureilla pihalle

Entiselle jumppa- ja liikuntaintoilijalle pallomahan aiheuttama treenitauko ja kropan käyttämisen mahdottomuus olivat kyllä kova pala. Kävely ruokakauppaan oli jo suuri saavutus, josta toipumiseen meni lähestulkoon loppupäivä. Kyljen kääntäminen nukkuessa oli haaste, kun vatsalihakset olivat täysin pois käytöstä. Mutta nyt! Pääsen ulos! Saan kävellä! Tulee hiki pintaan ja se on vaan niin kivaa!

Alkulämmittelyksi käy karavaanin valmistelu. Ensin tarkistetaan onko ulkona kylmä, jäätävä vai jopa kuuma. Seuraavaksi viritellään suojaliinat vaunuihin, tai säädetään sadesuoja vaunujen päälle. Käydään välillä tarkastamassa, notta nukkuvatko tenavat vielä. Jos nukkuvat, vaihdetaan itselle ulkoiluvaatteet pakataan reppuun maitopullo, lompakko ja avaimet (jos siis käydään vain lenkillä eikä lähdetä kylille olemaan) ja syödään ehkä jopa välipala jos on nälkä. Kytätään koko ajan, josko tenavat heräisivät.

IMG_3415.jpg

Kun heräämisen merkit on annettu, tuupataan tyypit täyteen ruokaa ja siirretään etukäteen viritettyihin vaunukoppasysteemeihinsä nukahtamaan. Valmiiksi on viritetty pipot ja sukat käden ulottuville, ja takki pohjalle (jos sitä vaikka tarvitaan, jos on kylmä). 

IMG_3413.jpg

Sitten nopeasti kuin salamanteri kopat vaunuihin, aiemmin viritellyt suojaliinat alas ja zum matkaan. Muksut nukahtavat yleensä noin luokkaa heti, ja sitten onkin aikaa kärrytellä tunnista kahteen. (Sitten alkaa nälkähuuto, ja sitä ei kuuntele erkkikään esim. kassajonossa, että kannattaa miettiä miten menonsa ajoittaa.) Voi vaikka kärrytellä Sarapistoon katsomaan lammaksia (minä katsoin, lapset nukkuivat ja missasivat koko homman)!

Nyt alkaa tuo vaunulenkkeilykin tuntua jo kivalta, ollaan tällä viikolla joka päivä tehty noin tunnin lenkki. Miksipä jonain päivänä ei voisi kärrytellä kahdenkin lenkin verran, ehkä heti kun ei stressaa tuo alkuvalmisteluosuus niin kauheasti enää 😀

Suhteet Ystävät ja perhe