Toiset pääsee vähän nopeemmin kotiin kun toiset, me taidetaan olla niitä vähän hitaampia. Päivät menevät nukkuessa ja ihmetellessä, ja vauvoja sylitellessä. Meuhka ja Veuhka ovat vähän erityistarkkailun alla kun ovat niin pienikokoisia ja vähän ennenaikaisia, ja ollaankin täällä sillai vähän hajasijoitettuna. Mää ja Veuhka lepuutellaan osastolla ja Meuhkaa pidetään tarkkailussa lasten teho-osastolla (joskin se kyllä taitaa sieltä päästä karkaamaan piakkoin tänne suuntaan). Molempia pidetään sylissä ja ihmetellään että voi veljet ne on pieniä. Että vissiin ihan normaalisti kuitenkin kaikki menee.

Ylärivin oravanpoikanen on siis Meuhka ja alarivin kurkipotkuninja Veuhka. Että morjensta vaan kaikille. 

Itsehän oon elämäni kunnossa, paitsi alkaa elämä käydä vähän tylsäksi osastolla. Onneksi täällä on erinomainen ruokahuolto, aivan mahtavat kätilöt ja sänky, jonka pääty nousee ja laskee napista painamalla. Ja ei mulla mikään kiire oo mihkään, oon kuullut huhuja että ulkona on kuuma.