Aina välillä vieläkin tulee elämässä hetkiä, jolloin tajuaa että tekee jotain ensimmäistä kertaa. Tänään menin ensimmäistä kertaa lähijunalla töihin. Työmatkoja on tullut taitettua kävellen, pyörällä, rullaluistimilla, bussilla, omalla autolla, junalla (Tre – Hämeenlinna väliä), kaverin kyydissä, mopon takana, kevarin takana ja veneellä. Mutta nyt ekaa kertaa lähijunalla, niinkuin suuressa maailmassa pääkaupunkiseudulla!

Töiden jälkeen olikin luvassa taas jo tuttua puuhaa, nimittäin laatikoiden purkamista ja sellaista. Jotenkin tuntuu vähän epätoivoiselta tuo purkuhomma, mutta kyllä se pikkuhiljaa näyttää tästä setviintyvän. Nyt ei tosin parane synnyttää, sillä kersojen huone toimii tällä hetkellä sellaisena ”mitä mä teen tälle laatikolle? vie se kersojen huoneeseen” -varastona. Muuttoihin liittyy aina kiinteästi (ainakin mulla) kirpputorille vietävän kaman raikkoamisprojekti. Laputin läjän kamaa joka menee huomenna Tampereelle Kirpputori Tarinaan (Laukontorilla) pöytään 79 (menkää ja ostakaa pois kaikki kiva kaikki). Tämä mainonta varmaan toimis paremmin jos olis jotensakin tunnettu muotibloggaaja 😀 Mutta mulla on myynnissä muun muassa hopeinen paljettimekko, rullaluistelusuojat ja kulmikkaita kahvikuppeja. Ja parit kengät. Ja vaatteita. Perjantaina alkaa siis mun myyntiviikko, joten käykää nyt ainakin kaffella siellä Tarinassa vaikka ette mitään ostaiskaan, siellä näytti aika viihtyisältä kun kävin.

Muuttoasioista puheenollen. Miten mä en pääse yli siitä että Biltema olettaa että kaikilla on muutettavana Jason-maski ja ase?