Joskus viime vuosituhannen loppumetreillä työskentelin ala-asteella kouluavustajana. Sen lisäksi että opin keskisormen näyttämisen lisäksi muutamia oivia käsimerkkejä tokaluokkalaisilta, opin myös paljon tapoja, joilla pitää luokassa kuria. Niinkun vaikka että huolehdi, että kaikilla on tarpeeksi tekemistä ja harhauta aiheesta eksyneet takaisin juoneen. Yliopistoaikoina päädyin taas opetustehtäviin. Ja katso, samat metodit, joilla tokaluokkalaisen sai lukemaan aapista toimivat myös noin parikymppisiin opiskelijoihin. Ja mikä hämmentävintä, nämä samat keinot toimivat kuin unelma myös tällä hetkellä työssäni. Eli samat keinot, oli kyseessä sitten 8-vuotias, 24-vuotias tai 44-vuotias henkilö. Haluatteko muutamat vinkit? Kerron kuitenkin.

Tarjoa pöydälle askartelutarvikkeita levottomille tapauksille. Ala-asteella kynä (ja lupa tuhertaa kirjan marginaaliin), yliopistossa kynä + tussit + fläppipaperia (ja lupa piirtää paperille koristeluita), työelämässä pöytä täyteen postitlappuja ja ylimääräisiä kyniä (mitään erityistä lupaa ei tarvita). Levottomat sielut piirtelevät paperille ja saattavat jopa hetken keskittyä. Paitsi työelämässä, jossa sitten voi aina pelata omalla läppärillä vaikka tetristä (ja olla muka lähettävinään tärkeitä sähköposteja).

Puutu tiukasti, jos asiaan ei keskitytä. Ala-asteella riitti melkein että vain kutsui villikkoa nimeltä. Sanoisin että se olikin melkein helpointa näistä kolmesta ryhmästä. Yliopistolla ja työelämässä taas ihmiset katoavat palaverissakin läppärin tai puhelimen taakse piiloon. Helpointa on pitää jengi tietenkin varpaillaan. Randomilla heitetty ”..ja mitä mieltä sä Matti olet tästä?” herättää usein paatuneimmakin muiden asioiden hoitajan edes hetkeksi hereille. 

Vaienna supattajat. Supattajat, nuo ärsyttävät ihmiset jotka supisevat omia asioitaan palaverin aikana. Heidät saadaan kuriin samalla keinolla ikäryhmästä riippumatta. ”Oliko teillä vielä jotain tärkeää asiaa jonka haluaisitte jakaa kaikille?” hiljentää yleensä. Vaihtoehtoisesti voi käyttää vaikka versiota ”Oliko teillä vielä jotain, vai voisimmeko jatkaa palaveria?” auttaa sekin.

Mutta muutamaan asiaan kaipaisin vielä vinkkejä näin työelämää ajatellen. Nimittäin kun minua erityisen paljon ottaa päästä palaverista-myöhässä-taas-heput ja en-pääse-mutta-en-ilmoita-tyypit. Joka kerta kun joku on myöhässä, tekisi mieli vetää neukkarin ovi lukkoon ja antaa reissuvihkoon palautetta vaimolle/aviomiehelle. Että se teidän Matti oli taas myöhässä, kolmas kerta jo tällä viikolla, voitteko käydä kellon ajat sen kanssa läpi vielä. Ja joka kerta kun joku jonka pitää kokouksessa olla, ei tule paikalle, tekisi mieli antaa miinusta ja viedä välitunti- ja jälkiruokaoikeudet. Ja pistää vielä putsaamaan valkotaulu. Sillä pahanhajuisella nesteellä.

Olisko vinkkejä näihin jälkimmäisiin?