Post-konvehtinen olotila

Mieli on väsynyt, lihakset lepoisat ja maha täynnä konvehteja. Kaikenkaikkiaan joulu meni siis oikein hyvin. Ainoat ketutuksen aiheet liittyivät lähinnä kettumaiseen ajokeliin, joka sekään ei onneksi ollut kovin pitkäaikainen tila. On vain niin turkasen raskasta ajaa pimeällä kun tulee lunta. Tuntuu että istuu avaruusraketin ohjamistossa ja vastaan tulee tähtiä kuin Star Trekissä konsanaan. Tämä siis jos on pitkät päällä. Jos taas ei pistä pitkiä, on tunne sama kun ajaisi silmät kiinni.

Käytiin vähän jouluruokaähkyä sulattelemassa eli perinteisellä Naantalikävelyllä. On kuulkaa huumorimiehiä koko kylä täynnä! Oli Forresterinperhekoristeja ja paloaseman edessä tissikkäitä paloakkoja :D 

Pitää varmaan mennä tästä pistämään vähän lämmitystä kovemmalle. Mies kävi tuomassa lämpömittarin tuohon viereen, sen mielestä 17 astetta on muka liian viileä sisälämmöksi. Eihän täällä tarvi vielä edes pitkiä housuja! (Näin muuhun postaukseen mitenkään liittymättä tämä.) Tulipas sekavaa, toivottavasti kukaan ei lukenut näin pitkälle. On niin konvehtinen olo, ettei tiedä miten päin olisi.