Rankka viikko

Niin, se oli wappukin tässä. Ja kaksi maanantaita tälle viikolle selätetty. Onneksi on myös kaksi perjantaita, joten aika tasan tässä mennään. Mutta wappu oli pitkästä aikaa skumppaisa, simaisa ja oho-kello-on-jo-puoli-viisi-aamulla-jatkoisa.

Lisäksi wappuna taputeltiin karvattomia kissoja, katsottiin Wappuradiota telkkarista (ihmeellistä tämä nykytekniikka) ja katseltiin Diipadaapan musiikkivideota Meksikon suihku. Ja luvattiin etkoille menossa, että ”tänään me ei krebata”. 

No krebattiin me kuitenkin. Sinne puoli viiteen aamulla. Siihen väliin mahtui kuitenkin lakituksen kuivaharjoittelu puolilta öin (itse lakitus toteutettiin poikkeuksellisesti vasta 1.5. iltapäivällä, koska palokunnalla oli yöllä muuta tekemistä kun tulla nostamaan teekkarinplanttuja nostokorilla patsaan huipulle) ja kauhean monen tutun kanssa skoolaamista. Onnistuttiin osumaan Hämeensillalla sitten sellaiseen skumppasateeseen, että takki tuoksahtaa yhä kivasti. Kaveri totesi siinä lakitusta odotellessa että ”täällä on sellainen festarin tuoksu, sellainen hiekkaan kaadetun kaljan tuoksu”. Uutta hajuvesilinjaa odotellessa..

Seuraavana päivänä pienen taistelun jälkeen päästiin liikenteeseen ja takaisin Koskipuistoon katsomaan miten pienistä fukseista tuli pieniä teekkareita. Ja miten iloisia ne olivat 🙂 Mekin oltiin, sillä onnistuttiin lokittautumaan hyvän picnicviltin äärelle. Suklaa-vadelmakakku oli oiva välipala!

Että sellaista. Voisi sanoa, että krebaaminen tällä iällä on vähän tuuripeliä. Joskus ei lähde millään, useimmiten ei huvita, mutta kun kuu ja planeetat osuvat oikeille kohdille, mikään ei voi estää menoa (ikävä kyllä). Meidän picnic ei ollut kyllä yhtään niin sivistynyt kun tuolla Kolun Eevalla oli, mutta taatusti oli yhtä kivaa :)

Kaikki muut ovatkin jo kirjoitelleet wapustaan, niin en ees kysy että miten meni Wappu. Saa toki kertoa, jos haluaa jakaa omat seikkailunsa (osalle) kansalle! Kommenttiboksi is all yours.