Sun harrastus on aloittaa uusia harrastuksia
”Sun harrastus on aloittaa uusia harrastuksia”, sanoi Tiiti tänään kun kerroin että päätin aloittaa (taas) uuden harrastuksen. Hetken mietin ja kyllä. Yksi mun harrastuksista on tosiaan aloittaa aina vaan uusia. Mutta sehän ei tarkoita, että lopettaisin aina heti kun oon aloittanut. Joskus lopetan, ei sillä. Mutta ennenkun kerron mun uuden hianon harrastuksen, niin ajattelin listata vähän kaikkea mitä olen aikojen saatossa harrastanut. Ja myönnän että mitkä olen myös lopettanut. Koska rehellisiä varsinaissuomalaisiahan tässä ollaan.
Satubaletti. Tästä en ole ihan satavarma, mutta mulla on hämärä muistikuva että joskus ehkä viiden kuuden vanhana kävin tällaisessa. En muistaakseni innostunut kovinkaan paljon. Status: lopetin
Taitoluistelu. Taitoluistelu vei mennessään kuuden vuoden ikäisenä. Yksinluistelua jatkoin aina lukion toiselle luokalle asti. Ja vieläkin käyn testailemassa hyppyjä aina silloin tällöin. Status: jatkan
Jalkapallo. Jalkapalloa pelasin oikeastaan vaan vuoden, vaikka harrastinkin sitä kaksi. Pelasin koska kaveritkin pelasi ja olihan se nyt ihan kivaa. Opin pukkaamaan ja hengailemaan puolustajana maalinkulmalla. Niin ja sain Naantalin mimmiliigasta kaksi mitaliakin, hopeaa ja pronssia muistaakseni. Status: lopetin
Pianonsoitto. Soitin kolmisen vuotta. Tai siis kävin pianotunneilla niin pitkään. Sitten todettiin äitin kanssa että josko lopetetaan, kun ei mua sittenkään niin paljoa kiinnostanut. Soitin silti melkein joka iltapäivä koulun jälkeen mummilla ja vaarilla Suurta Toivelaulukirjaa läpi, ihan vaan huvikseen. Se hyvä tästä oli että opin nuotit ja pystyn vieläkin auttavasti tapailemaan biisejä suoraa pianolla jos vaan saan nuotit. Status: no sanotaan että lopetin
Muodostelmaluistelu. Muodostelman aloitin viidennellä luokalla, enkä ole vieläkään lopettanut. Tosin siirryin enemmän luistelijasta valmentajaksi tässä viitisen vuotta sitten, mutta silti. Status: jatkan
Blogisti kuvassa tuossa ihan oikeassa etunurkassa. Haluaisin korostaa että en ihan ollut vielä päässyt paikalleni kun kuvaa otettiin, siksi tuo muista eroava jalkojen asento. Mutta eikö oo päheet silakkamekot?
Käsityöt (lähinnä neulominen): Käsityöt ovat mun sellainen on/off-harrastus. Joskus saattaa mennä monta kuukautta että en neulo mitään, ja joskus saatan istua kaikki illat sohvalla kutimet kädessä. Että oikeastaan, Status: jatkan
Teatteri. Opiskeluaikoina eksyin mukaan musikaali/improvisaatio/opiskelijateatteriproduktioon nimeltä NääsPeksi. Löysin sieltä kodin, ja ehdin vuosien aikana niin näytellä, lavastaa, suunnitella rainan visuaalista ulkoasua lavasteista käsiohjelmiin, tuottaa, roudata ja vaikka mitä. Muutaman vuoden paussin jälkeen (ja koska muutamat muutkin kaverit olivat jättäytyneet valmistuttuaan jo pois opiskelijaproduktiosta) rykäisimme pystyyn DIspeksin. Koska meitä olikin nyt neljä-viisikymmentä, jotka haluvat edelleen tuollaista hassuttelua tehdä (keikat helmi- ja maaliskuussa, tulkee kattoon). Status: jatkan todellakin
Kuntosali ja akkajumpat. Kutsun näitä mun harrastuksiksi, koska mulla ei mitään sellaista elämää suurempaa tavoittetta ole. Liikun koska se on kivaa. Ja joskus on kiva käydä kyykkäämässä, joskus taas kiva mennä Balance tunnille. Status: jatkan.
Defendo. Kävin alkeiskurssin, opin kuinka irrottaudutaan kuristusotteesta (kahdesta erilaisesta) ja opin kaatamaan toisen hallitusti maahan niin ettei se hyökkää enää mun päälle. Ei kuitenkaan sitten ollut niin kivaa, että olisin kurssin jälkeen mennyt riehumaan lisää tatamille. Status: lopetin.
Juoksu. Juoksuun mulla on vähän (no ok, aika paljonkin) sellainen viha-rakkaussuhde. Joskus juoksu on tosi kivaa, useimmiten tykkään valittaa miten kamalaa on juosta mutta juoksen silti. En sanois että juokseminen on mulle mitenkään säännöllinen harrastus, mutta aina välillä käyn. Eli sellainen status: jatkan aina silloin tällöin.
Jousiammunta, kiipeily, triathlon. Sitten on kolme, jotka on aloitettu mutta ei oikeastaan ikinä päässeet vauhtiin. Jousiammunnasta kävin kurssin, joka oli sairaan kiva. En löytänyt aikaa varsinaisesti jatkaa, vaikka siis tykkäsinkin kovasti menosta. Kiipeilemässä kävin pariinkin kertaan, ja sekin oli kivaa mutta ei niin kivaa että olisin raivannut sille aikaa kalenterista. Ja triathlonhaave on ehkä enemmän nyt sellaista ”käyn pulikoimassa uimahallissa aina välillä”. Joten status: en oikeastaan ees aloittanut.
Telinevoimistelu/Lattia-akrobatia. Syksyllä menin into piukassa telinevoikkaan. Ja tulin kotiin häntä koipien välissä. Ei musta ollut vielä tekemään lämmittelyksi käsilläseisontaa. Vaihdoinkin sitten telinevoikat lattia-akrobatiaan, jossa olenkin jo oppinut takaperinkuperkeikan (melkein), päälläseisonnan (hyvin) ja haarakuperkeikan (melkein sujuvasti). Status: jatkan
Tankotanssi. Tällä hetkellä meen mielummin kieppumaan kehnosti tangolle kun meen Combattiin. Tankoilu on kivaa, haastavaa ja kuitenkin sellaista missä tuntuu että oppii joka kerta jotain uutta. Status: jatkan.
Venäjän opiskelu. Aloitin syksyllä ja juurikin ilmosin itseni kevään kurssille. Hei, mä melkeen osaan ne aakkoset jo (painokirjaimina, kaunolla ne on vielä vaikeita). Ja osaan tervehtiä ja toivottaa hyvät yöt ja sellaista. Status: jatkan.
Ja sitten se uusimmista uusin harrastus.
Ihan paganinina vetelin täällä jo sellaset biisit kun ”Kakkaralaulu”, ”Pupujussipolkka” ja ”Ee-ee-etana”. Uusi harrastus, jee!
Eikä se ny ehkä ihan huonosti oo että 18 harrastuksesta jatkan yhä kymmentä!