Suuri bikiniahdistus
Kesä, kuuma ja ranta. Ja se perinteinen ahdistus siitä, että ei sinne kehtaa kun näytän hylkeen ja michelinukon rakkauslapselta. Mistä niitä viittahaalariuimapukuja saikaan? Mitä jos ihmiset tuijottaa mun mahamakkaroita? Kuumasta sitä on niin turvoksissakin, ja vitivalkoinen, hyi kamala.
Kuten kuvasta näkyy, meikä oli siellä rannalla. Tosin ette näe oliko mulla nilkatkin peittävä uikkari päällä vai ei. En ole yhtään sen erikoisempi kuin muutkaan, ja kammoksun ihan yhtä paljon uikkareissa julkisesti keekoilua. Mun tilanne on vaan se, että ekaa kertaa ikinä saan ostettua bikinit vaikka Henkkikseltä. Kävin rintojen pienennyksessä syksyllä, ja nyt ilo siitä että saa pidettyä narubiksuja vie pahimman terän siltä itsekritiikiltä mikä monia meistä varmasti rannalla vaivaa. Ellei siis ole pieni ja littanamahainen.
Otin kuitenkin iloa irti viikonlopusta, ja hengailin biksuissa rannalla muitten hylkeiden seassa. Toki menen mielummin sinne rannalle missä on mummoja, koska sitten voi kuvitella olevansa rannan lähes kuumin beibe. Viime kesänä yksi pappa kehui että mulla on oliko se nyt ainakin kahden tähden peppu, että kyllä tää tästä. Heilaa ei löytynyt helluntaiksi, kusipääex oli oma kusipäinen itsensä (tämän seurauksena löin deitti-ilmoituksen nettiin, jos pitää kestää kusipäitä niin olkoot sitten ees uusia kusipäitä), lauantaina pääsin veneajelulle pursiseuran avoimissa päivissä (näin myös poliisiveneen, poliiseja, paloauton, paloautoveneen ja palomiehiä, not bad siis) ja tänään söin mahan täyteen jätskiä ja hotwingsejä. Että sellanen viikonloppu. Mitenkäs teillä, oliko heiloja jonoksi asti?
