Takinkääntäjä, se olen minä
Edellisestä postauksesta tulikin jo selville, että taidan olla vähän kaappihippi. Mutta minkäs teet kun ihan kamalasti hipittää, pakkohan se on antaa sitten vaan mennä. Ammatin puolesta mun pitäisi olla enemmän hipsteri ja pitää feikkisilmälaseja (sellaiset kulmikkaat mustat pokat tietenkin) ja jollain puolinokkelalla tekstillä varustettua printtipaitaa (esim. Threadlesin paitaa jossa lukee että Pirates and ninjas agree: cowboys suck). Mutta noh, kaupassa jotenkin huomio kiinnittyy enemmän valkoisiin hörsöasioihin ja pinkkiin ja äh. Jos siis näette kaupungilla kiharatukkaisen blondin, jolla on pinkki huivi, leveälahkeiset farkut, kukka tukassa ja tällainen paita…
…niin se olen vain minä. Tulkaa moikkaamaan. Seuraava taso tässä hipistelyssä ja söpöydessä on varmasti Greenpeacen kansion kanssa kadulla kuljeskelu, suitsukkeiden ostelu holtittomasti ja jatkuva kaipuu San Franciscoon. Ei nykyiseen vaan sinne 60-luvulle. Mutta eikös tällanen olis kauhean kiva ja söpö?
Herra isä minkä kokosena toi kuva (sekin Gina Tricotin sivuilta) tohon pamahti. Osaako joku kertoa miten täällä voi pienentää kuvia prosentuaalisesti niinkun WordPressissä? Ja osaako joku kertoa, miten voi poistaa noita omia tunnisteita tuolta sivupalkista? Osasin nimittäin joskus typottaa ”peli, t epäonni”…
Mulla on muuten myös teoria tästä mun hippisöpöilystä. Mä nimittäin olen oikeasti vähän puntaroinut että mistähän se johtuu että mää en oikein tunnu herättävän miehissä sellaista ”ah mää haluan pussailla sun kanssa” -vibaa. Kaverini ja rakas entinen kämppikseni pohti, että mä taidan kärsiä sellaisesta hyvä jätkä -syndroomasta. Joten ehkä sitten sillai puolitajuisesti olen hylännyt tota mun jäkispoikalookkia (harmaat collegehousut, toppi ja hupparikeinoeläinnahkatakki siinä kulmakivinä) ja koitan vähän söpöillä. Ja se horomekko (musta, lyhyt ja sopivan pinkeä) ei ole myöskään ihan toiminut. On toiminut, mutta sillä tulee houkuteltua lähinnä nilkkejä. Eikä nilkit ole hyviä.
Että nyt sitten mitä luulette, toimiiko söpöstelytaktiikka? En nimittäin osaa silti siivota suutani, tai lopettaa pään aukomista, tai muutenkaan olla kauhean söpö. Ehkä siihen asti kun pidän suuni kiinni niin homma toimii. Olen nimittäin onnistunut sanomaan ensimmäisenä replana miehelle että ”tiiätkö että sä näytät vähän butchlesbolta?”. Ei elämäni hienoin hetki. Mutta yksi hauskimmista ;)