Voi jee, kerrankin menee suurinpiirtein hyvin

Voi kuulkaa. Tänään on (toistaiseksi, kyllä tämä tästä vituiksi menee vielä älkää huolehtiko) ollut hyvä päivä. Aamukahvit omalla pihalla, eilen osasin vaihtaa (IRCn kautta neuvottuna ja parin puhelimella lähetyn kuvan avulla) sulakkeen ja nyt mulla on fillarikin. Hieno sininen pyörä on. Ja vaaleanpunainen läppärilaukku. Ai että.

Koska lattiatasolla täällä uudessakotona on vielä kovin sotkuista (muuttolaatikot haettiin aamulla, joten arvatkaa sijoitinko noin kuuden viimeisen laatikon sisällön tylysti vain lattialle? No sijotin, tietenkin), kuvia ei voi ottaa kun metriä lattiatason yläpuolelta. Ja pihalta. Katsokaa, mulla on kirsikoita!

Mä kyllä suosittelisin kaikille Ikean osakkeiden ostamista, mä olen nimittäin omakätisesti vastannut Tampereen Ikean tyhjentämisestä. Mummi kielsi ostamasta sieltä mitään, muttakun se on niin kätevää ja siellä on oikeasti fiksuja(kin) juttuja. 

Esimerkiksi purkkeja, joihin saa ruoka-aineita. Ainakin nään että mitä mulla on. Pakatessa löysin nimittäin neljä avattua maustepussillista oreganoa. Nyt sitä on siis täysi purkki. Ihan kaikkea Ikeasta ei kyllä saa. Esimerkiksi yrttipurkit ovat parempia kun ne hankitaan lähikaupasta.

Kävin taas sitten myös hippikaupassa. Koska hei, unisieppari. Ainakin viime yönä näin kivaa unta, ehkä tuo toimii tai olen täysin vietävissä oleva hippi.

Niin ja sitten tätä ei usko kukaan. Kävin nimittäin lounastreffeillä. Se poika oli mukava, sillä oli kiva hymy, se oli (luultavasti, mitäänhän ei voi varmaksi sanoa) ihan täyspäinen ja taidan nähdä sen vielä uudestaan. Ainakin sillai oli puhe. Mutta kuten muinaiset varsinaissuomalaiset jo tapasivat sanoa, niin ”vituiksihan se menee kuitenkin”. Jäämme odottamaan jännityksellä että tuleeko niistä toisista treffeistä mitään. Edistystä sekin olisi, tähän asti en ole ketään kahta kertaa nähnyt..