Itsekin säikähdin, mitä ajatuksia

Tänään oli ensin tosi hyvä päivä.

Sitten tuli hetki että piti tehdä rahanarvosia päätöksiä. Soitin miehelle, enhän mä osaa mitään itte päättää. Se sanoi niinkuin arvasinkin, blaablaablaa ja sitten että mieti nyt ja sitte päätät. No, päätin, ostin, olin tyytyväinen. Saatiin tingittyä hintaakin.

 

Illalla tuli kuittia kuitenkin. Ja minä en kestäny yhtään. Vittu muutenki vaikia päättää asioista niin pitää siihen sitte tulla viisastelemaan ja vittuilemaan. 

Vielä enemmän ärsytti se noenhänminäniintarkottanu lässytys sen jälkeen. Tais tulla elämäni eka mykkäkoulu, tekis mieli mennä nukkumaankin muualle. Istuin yksin vinttikamarissa ja sitten se tuli mieleen. Niinku että kuin pieni asia voi työntää jonkun yli rajan. Että teki mieli vaikka viiltää rannetta tai asetella narua kaulaan, ja että miltähän se oikeen tuntuis jos.. Hirviän pieni asia ja noin isoja ajatuksia. MUN päässä!! En oo ikinä isojenkaan edessä miettiny noin. Nyt vähän sivusin. Olipa säikäyttävää. Onneksi ne meni heti pois eikä olleet semmosia vakavia aatoksia.

 

Mä toivon ettei ikinä tulis enää mieleen. Eikä ainakaan yhtään tuon tarkempina eikä syvempinä aatoksina. 

Elämä on kuitenki iso asia. Kaikkien, itsekin, pitäs aina miettiä mitä siitä suustaan päästää. Joku ois voinu tuostakin jo vaikka testailla noita tuntuja.

Ei kannata jäädä kiinni synkkiinkään ajatuksiin, kuitenkaan. 

Everything shall pass. Onneks.

Valokuva0138.jpg

 

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *