Mistä tietää jos masentuu?

Niin. Mistä sen voi tietää? 

Että onko se paha mieli vaan semmosta tavallista, normaalia mielialanvaihtelua, vai semmosta että siitä pitäs jotenki huolestua ja mennä lääkäriin.

Jos on aina ollu semmonen, että haluaa välillä olla yksin, vähä murehtia ja surra tai sitte vaan olla puhumatta ja näkemättä ketään. Niin mistä sitten tietää että onko se muuttunut. Pahemmaksi tai syvemmäksi tai jotenkin semmoseksi että ei oo normaalia?  Mistä voi tietää jos ei oikeen tiiä itekään mikä on omaa itseä?

Minähän en jaksa enkä halua olla mitään. En nyt enkä oikiastaan kovin pitkäkestosesti oo jaksanu ikinä. Alotan aina täysillä ihan innoissani kaikkea uutta mutta into hyytyy aika äkkiä. Tai sitten tulee joku toinen asia joka vie mielenkiinnon. Ja sama kaava pyörähtää taas.

Välillä mä oon ihan katkera siitä että mulla on aika vähän kavereita. Mutta välillä musta tuntuu että niitä on siltikin liikaa, koska mulla on huono omatunto kun en jaksa enkä kykene pitämään säännöllisesti yhteyttä tai sitoutumaan tapaamisiin. Kun voi olla että just silloin ei pysty vaan. Niin ei viitti oikeen luvatakaan mitään, ettei sitte kukaan pety. Esimerkiksi.

Nyt oon sitte ajatellut pitkän aikaa, että onko tuo mun ominaisuus ollu muka jotain kasvua, pysyvä ominaisuus vai mikä, sairaus, vaiva. Nyt mä oon jo niin vanha että ei mun pitäs hirviästi enää kasvaakaan. Ja melkein ihan liikaa oon jo nähny ja kokenu tämän myötä. Monesti semmostakin mitä en ois halunnu.

Saa nähdä selviääkö tuo ikinä vai ihmettelenkö mä tätä loppuun saakka. Onko se masennusta jos rimpuilee aina vaan, vaikka välillä on hirviän kivaakin, mutta sitten aina tipahtaa?