Edellinen blogipostaus löytyi tallennetuista teksteistä ja on kirjoitettu joskus iät ja ajat sitten, ehkä marrakuussa 2013, mutta ajattelin että julkaistaan pois kun kerran on tullut kirjoitettua 🙂 Blogi on viettänyt talviunta, koska on ollut absoluuttisesti niin paljon muuta ajateltavaa ja tehtävää, ettei sille ole jäänyt yhtään aikaa. Ensin uusittu treeniohjelma nieli kaiken vapaa-ajan kun aloin vääntää aktiivisesti neljä kertaa viikossa saliharjoittelua ja lisäksi viidentenä päivänä BodyPump -tunti ja lenkkeily – ei jää juuri aikaa kirjoitella blogia koska iltaruoan jälkeen olin yleensä ihan valmista kauraa sänkyyn 😀 Saliohjelmaan tulee kohta lisää muutoksia, toivottavasti, kun pyydän uuden kuntosalin PT:ltä vähän uusia vinkkejä vatsa-, jalka- ja pakaratreeniin, niissä on vähän ongelmia… ei oikein näy toivottuja tuloksia eli teen jotain päin helvettiä.

Saliohjelma ja uusi treenipaikka ovat kutenkin viimeaikaisista muutoksista pienimmät. Joulukuussa tapahtui yhtäkkiä kummia, ja me molemmat miehen kanssa työllistyimme pk-seudulle, vähän vahingossa, sillä molemmilla oli jo vakituinen työpaikka. Joululoma meni stressatessa ja valvoessa kun pohdin työpaikan vaihtamista ja sitä, onko siinä mitään järkeä… ja mietin mihin pulaan jätän työnantajan ja mistä löytyy asunto ja voiko ottaa riskin jne. No, joulupyhien jälkeen oli työsopimukset allekirjoitettu ja asunto irtisanottu, ja uuden vuoden aattona juostiin ympäri Helsinkiä ja Espoota asuntonäytöissä etsimässä uutta kotia. Unelmakämppä myös löytyi ja täytti kaikki vaatimukset: tilava, siisti, hyvä sijainti ja HETI VAPAA. Joten nyt meidän pieni savolainen koiramme totuttelee erilaiseen elinympäristöön. Itse olen onnekseni asunut samoilla kulmilla aikaisemminkin, joten kaikki on aika tuttua, ruokakaupat ja lenkkipolut löytyvät vanhoilta paikoiltaan – vaikka joku piru onkin pykännyt lenkkipolun keskelle golfkentän muutaman vuoden poissaolon aikana! 😀 

Työn laatu muutui työpaikan vaihdon seurauksena radikaalisti: rauhallisista ja lyhyistä työpäivistä siirryttiin tiukkoihin deadlineihin, pitkiin päiviin, dynaamiseen ja vauhdikkaaseen ympäristöön ja henkiseen hyvinvointiin. Meillä on parempi olo kuin pitkään aikaan, koska nyt kumpikin tekee sitä mistä tykkää ja sellaisessa ympäristössä missä viihtyy. Minulla on itselläni töissä niin kivaa, etten lähtisi kotiin lainkaan, ellei koira odottaisi siellä yksinään. Se on ihan mieletöntä. Työpaikan vaihdossa otimme molemmat uuden paikan entistä huonommilla ehdoilla, mutta en voi sanoa että harmittaisi tippaakaan. Teen rehellisesti sanottuna mieluummin kivassa paikassa kivaa työtä hieman halvemmalla, kuin jatkaisin kovemmalla palkalla työssä, johon en voi sitoutua 150% ja jonka tekeminen tuntuu vain palkkatyöltä. Kun pohdimme, onko lähdössä mitään järkeä, mieheni sanoi fiksusti: olemme vielä niin nuoria, ettei meidän tarvitse vain tyytyä turvalliseen vaihtoehtoon, vaan voimme ottaa hieman riskiä jos uskomme että sijoitus tuottaa isomman voiton pitkällä tähtäimellä.

Nyt jatkan oman lätkäjoukkueen kannattamista tv:n välityksellä, ukko meni paikan päälle hakemaan voittoa kotiin 🙂 Käytiin kokeilemassa kahden paikallisjoukkueen taistoa, mutta kun ei oma joukkue pelaa, ei ole sydän mukana, eikä silloin jaksa pelikään oikein kiinnostaa.

#feelgood #followyourheart #elämäkantaa -fiilistä kaikille viikonloppuun 😉

-Eva

p.s. täällä on salilla kaikkia jumppia IHAN SIKANA ja huomennakin pääsen hot joogaan, aaahhhh ihanaa! Ja ruokakaupasta saa ihan mitä tahansa, paitsi näköjään tuoretta korianteria – some things just don’t change. Tai sitten oli vaan huono tuuri sinä sunnuntai-iltana.<3