Evan normipäivä

Viikko alkaa olla hiljalleen pulkassa, ja tänä viikonloppuna onkin sen verran jopa tekemistä että tuntuu ihan oikealta viikonlopulta 🙂 Ne kun usein hupenevat kotona tai mökillä oleiluun ja puuhailuun. Työrintamalla sain edes yhden miljoonasta samanaikaisesta tehtävästä onnistuneesti pulkkaan (tai katsotaan miten onnistuneesti, laadittu perehdytysmateriaali pitää vielä testata käytännössä…) ja toisenkin etenemään mukavasti. Lisäksi palvelujeni käyttäjä ylisti toimintaani johtoportaalle, joten ihan hyvällä fiiliksellä voi hiipiä viikonlopun viettoon.

Maisemaa mökkirannasta alkusyksyllä

Töissä on käynnissä syksyinen liikuntakampanja, missä kerätään joukkueena pisteitä ja kisataan muita joukkueita vastaan. Ei meidän tiimillä ole viidestä himoliikkujasta koostuvia jengejä vastaan mitään mahdollisuuksia, mutta itse kyllä kaivan jokaisen mahdollisen pisteen irti (30min liikuntaa = 1 piste) ja saan revittyä itseni klo 6 lenkille tai kuntosalille pisteet mielessä. Vähän kilpailuhenkinen. I know. Mutta joka tapauksessa, tällä viikolla on hikoiltu vähän normaalia ahkerammin kun on joku konkreettinen kannustin 😉  Myös keskiviikkona saapuneet uudet juoksutrikoot ja -paita oli hyvä motivaatio käydä pienellä iltalenkillä keskiviikkona – en ole koskaan ennen lähtenyt lenkille klo 21 mutta nyt oli pakko! Ja koska tänään oli illalla kulttuurimenoja, oli pakko nousta aamulla kuudeksi salille. Joten nyt alkaa silmä painaa pahasti. Mutta yhteenvetona normiperjantaista:

Aamusali. Duunipäivä. Aikasin kotiin. Pari jaksoa Game of Thronesia, kuppi kahvia. Unohtui syödä, kello tulee viis. Pizzapohjan valmistus ja esipaisto, täytteet silpuksi valmiiksi. Kiekkomatsiin, kotivoitto, wohoooo!!! Juustoraaste kaupasta kotimatkalla, pizza uuniin, nauhalta Barkovin eka maali ja samalla NHL ennätys. Salkkarit nauhalta, pizzaa napaan ja torstain Criminal Minds nauhalta. Hohhoijjaaaa, Enbuske ja Linnanahde nauhalta. Netistä samaa aikaa illan kiekko-ottelun huippukohdat, Ou Mai Gaat mä näyn koosteessa. Kohta varmaan nukkumaan. Että sellasta kuuluu meikäläisen perjantaihin.

 

Pizza, ei tämänpäiväinen vaan joku aiempi tuotos. Mutta hyvää se oli, mehustelkaa siitä!

Ai niin, kuvien puutteesta blogissa: en omista kunnon kameraa, puhelimen kamera on tohjona vaikka sillä saisi ihan kelpo otoksia, ja digipokkarin laturi on kateissa. Eli ainakaan mitään reaaliaikaisia kuvapostauksia ei ole tulossa ennen kuin laturi löytyy. Uutta puhelinta en osta ennen kuin vanhassa lakkaa joku muukin osa pelittämästä – sirpaleinen näyttöhän ei haittaa mitään. Kunnon kameraa ei tule varmaan koskaan, en minä sellaisella mitään tee. Täytyy koristella blogia toistaiseksi joillain arkistojen helmillä ettei joku erehdy luulemaan Financial Timesiksi. Jos löydän kameran laturin, lupaan laittaa päivän asu -postauksia: joka päivä tuulipuku ja pyöräilykypärä. Asun jännityselementti: minkä värinen on tuulihousun lahkeen päälle vedetty sukka? Musta vaiko RUSKEA??

That’s all.

-Eva