Älä osta mitään -päivä

Black Friday on täällä! Jee! Heti kaivamaan korttia lompakosta ja tilaamaan ainakin tämä, nuo ja nämä kaksi täältä, toiset viisi asiaa eri nettikaupasta ja ai vitsi, tuokin on ihan pakko saada! Hillittömät alet! Säästöä tulee! 

 

Tai sitten ei. 

 

Tänään nimittäin vietetään Älä osta mitään -päivää vastaiskuna kulutushysterialle, jota esimerkiksi myös tänään vietettävä Black Friday tukee. Tarjouksilta ei ole voinut välttyä, sillä niitä tuutataan joka puolelta. Osta tämä! Ja tuo! Ja vielä nämä! En tiedä, miten muut ihmiset tähän reagoivat, mutta itseäni koko touhu vähän ällöttää. Ihmisiä houkutellaan ostamaan uskomattomia määriä tarpeetonta tavaraa. Koska totuus on se, että harva meistä oikeasti tarvitsee jotain. Toki ymmärrän, jos joku ostaa vaikka pitkään haaveilemansa kodinkoneen alennuksesta, sillä kodinkoneet yleensä ovat aika kalliita. Sitä en taas ymmärrä, että ostetaan vain ostamisen ilosta tai siksi, kun oli niin hyvä alennus. 

Black Friday yllättää minut joka vuosi, sillä se tuntuu paisuvan suuremmaksi. Enää ei edes riitä pelkkä perjantai, vaan monella yrityksellä on ollut tarjouksia ja houkutuksia koko viikon ajan. Näin mainoksia, joissa houkuteltiin ihmisiä ostamaan jotakin joka päivä, sillä uusia tarjoustuotteita lisättäisiin päivittäin, ja jotkut vaihtavat tarjouksiaan useira kertoja päivässä. Kuvaavin sana tälle kaikelle tuntuu olevan hysteria. Alkuviikosta alennusprosentit eivät olleet kovin kovat, mutta silloin jäljellä on eniten tuotteita, joten kuluttaja joutuu pelaamaan: ostaako tuotteen hieman kalliimmalla nyt, vai ottaako riski muutaman päivän odotuksen kanssa. 

Olen yrittänyt muuttaa omia kulutustottumuksiani, ja voin kertoa onnistuneeni siinä aika hyvin, sillä vielä viime vuonna menin hieman sekaisin eräistä kosmetiikkatarjouksista. Tänä vuonna en. Näin kyllä saman tarjouksen uudestaan ja harkitsin ostoa, mutta totesin etten tarvitse mitään. Tai jos tarvitsisin, en kuitenkaan sillä mittakaavalla mitä tarjous olisi ollut. Haluan muutenkin kuluttaa kestävämmin, ja jos ostan materiaa, haluan ostaa laadukkaita, ekologisesti ja eettisesti valmistettuja tuotteita. 

Onneksi muitakin ihmisiä – ja yrityksiä – kiinnostaa muukin kuin vain yltiöpäinen kuluttaminen. Näin eilen Ida365:n blogissa postauksen Älä osta mitään -päivästä, ja hän oli valinnut postaukseen kuvan Makia-vaatemerkin ilmoituksesta: heidän verkkokauppansa on kiinni tänään! Mahtava idea, ja toivottavasti muutkin lyöttäytyvät tähän kelkkaan. Idan tekstissä oli myös muistutus maailman ylikulutuspäivästä, joka oli tänä vuonna jo elokuussa (ja suomalaisten osalta huhtikuussa), jonka soisi toimivan muistutuksena kaikille. Maailmassa kun ei riitä rajoittamattomasti luonnonvaroja.

Itse en ole tänään kuluttanut rahojani mihinkään, enkä myöskään aio. Vuodessa on kuitenkin 364 päivää jolloin levitellä rahojaan. 

Puheenaiheet Uutiset ja yhteiskunta Vastuullisuus

Eivør – moderni haltia

Löysin sattuman oikusta pitkästä aikaa uutta musiikkia, ja en edes muista milloin viimeksi olen törmännyt johonkin näin valloittavaan! Kyseessä on siis färsaarelainen laulaja-lauluntekijä Eivør Pálsdóttir, jolla on maaginen kyky tehdä todella kaunista musiikkia. Hän yhdistelee lauluissaan erilaisia pop-elementtejä, elektronisia soundeja, färsaarelaista kansanmusiikkia ja vaikka mitä. Hän on tehnyt musiikkia fäärin lisäksi myös esimerkiksi englanniksi, mutta itse en ole englanninkielisiin kappaleisiin juuri tutustunut.

https://www.youtube.com/embed/pqnMkUcTmys” frameborder=”0″ allowfullscreen=””>

Í Tokuni oli ensimmäinen laulu, jonka Eivørilta kuulin, ja se oli menoa se. Laulu itsessään on kaunis, hieman mystinen ja maalaileva. Sitä kuunnellessa tuntuu kuin laulun mukana raotettaisiin ovea johonkin salattuun maailmaan. Eivørin ainutlaatuinen ääni tekee laulusta todella unohtumattoman. Musiikkivideo kauniine sumuisine maisemaotoksineen sopii kappaleen tunnelmaan todella hyvin. Laulusta on olemassa myös englanninkielinen versio Into the Mist, mutta pidän tästä fäärinkielisestä versiosta huomattavasti enemmän. Kappaleen lumosta kun tuntuu lähtevän pieni osa, kun sanat ymmärtää.

Muita suosikkeja ovat tähän mennessä olleet kaikki kuuntelemani laulut, mutta Salt on niistä ykkönen. Modernimmat elektroniset soundit yhdistettynä taidokkaaseen äänenkäyttöön tekevät tästä kappaleesta vastustamattoman. Siinä ei ole mitään liikaa, mutta mitään ei jää puuttumaankaan. Tunnelmaltaan se on hyvin erilainen kuin Í Tokuni, mutta yhtä lailla lumoava. Tätä olen kuunnellut varmaan eniten, ja joka kerralla se kuulostaa entistä paremmalta.

Trøllabundin oli ehkä yllättävin kuulemistani kappaleista. Se kuulostaa siltä kuin se tulisi jostain kaukaa, aikojen alusta, jolloin maailma oli kovin erilainen kuin nyt. Eivør tuo tuon muinaisen maailman nykyaikaan tällä laululla. Tässä laulussa on aivan kaikki kohdallaan, enkä voi kuin ihastella laulajan taitoja. Minimalistinen ote ja vahvat perinnevaikutteet tekevät laulusta todella unohtumattoman. Vaikka olen kuunnellut laulun jo kymmeniä kertoja, saan silti kylmiä väreitä joka ikinen kerta.

 

Muita kuuntelemisen arvoisia lauluja ovat esimerkiksi Brotin ja Verð Mín. Ensimmäinen on menevämpi ja modernimpi, jälkimmäinen taas rauhallisempi ja jokseenkin haikean oloinen. Molemmissa on silti se jokin, mikä tekee niistä äärimmäisen koukuttavia, mutta ajattelin mainita ne näin lyhyesti ettei tästä tekstistä tule ihan liian pitkää, mitä tämä todennäköisesti jo on. Ylipitkä ja täynnä ylistystä, mutta olen vain niin ihastunut näihin kappaleisiin! En edes muista milloin viimeksi olen kokenut tällaista, vaikka uutta musiikkia tuleekin vastaan melko usein.

 

 

Kulttuuri Musiikki