Aulangon näkötorni

Sanotaan että jotkut paikat maailmassa ovat sellaisia, että sinne on palattava aina uudelleen ja uudelleen. Varmasti on olemassa niin lumoavia mestoja että väittämä on tosi, mutta arkisemmatkin paikat pääsevät välillä yllättämään. Itselle sellanen paikka on Hämeenlinnan Aulanko. Mä en tiedä mikä siinä paikassa on, mutta lähtisin sinne vaikka joka viikko.

Eniten tykkään hillua Aulangon näkötornin liepeillä. Torniin saa kiivetä kierreportaita ja vaikka se onkin pölyinen ja vähän tunkkainenkin niin se on ihan paras! Samalla tulee pikku porrastreeni, vaikkakin askelmia kannattaa vahdata tarkkaan ettei lipsahda nilkka nurin. Näkymät tornista palkitsee ahkeran kiipeäjän..

Tornin juurella on pieni kahvila ja näköalatasanne. Kahvilasta saa ainakin munkkeja ja jätskiä. Netin syövereistä löytyy seuraavaa tietoa:

Aulangon graniittinen näkötorni on 33 metriä korkea. Tornista avautuu kansallismaisemallinen näköala Aulankojärvelle ja Lusikkaniemeen.

Näkötorni täytti sata vuotta 11.8.2007. Näkötorni on avoinna kesäkaudella.

Näkötornin alue on vain pieni osa Aulankoa, sillä se on alueena kohtuu suuri ja sieltä löytyy useitakin huippuja kuvauskohteita.  Luulenpa että itselläkin on tutkimatta siitä iso osa, joten kesälomalla on painuttava sinne kameran kanssa ehdottomasti!