Bloggaus Jatkuu

No worries, en ole lopettamassa blogiani. Vain pientä hiljaiseloa. 🙂

Hiljaisuuteen on montakin syytä, joista mainitakseni perheeseeni keskittyminen, lepo ja ei niin viimeisenä myös ahkera työnhakuprosessi. Työttömyys on melko ahdistavaa. Siitä ahdistavan tekee sen, että ei ole rahaa. Ihmettelenkin kovasti, miten joku voi haluta olla elämäntapatyötön? Itse olenkin hakenut viikoittain useisiin avoimiin työpaikkoihin, myös koulutuksiin. Oma mielipiteeni on se, että ilmaistöihin ei kenenkään koulutetun ihmisen kannata mennä. Vaan työstä kuuluu saada korvausta eli palkkaa. Nuorena työskentelin itse vuosia työharjoittelupaikoissa. Tuolloin minulle sanottiin, että tällä tavoin voi aueta oppisopimuspaikka ja saan kerättyä arvokasta työkokemusta, perspektiiviä eri ammateista. Näistä paikoista voi suoraan sanoa, että niistä saaduilla todistuksilla ei tee yhtään mitään. Työnantajat eivät ole koskaan arvostaneet muuta kuin vain palkkatyökokemusta.

Kaikesta huolimatta peukut ovat edelleen toiveikkaasti pystyssä. Avoimista paikoista on kuulunutkin jotain.Vaan muutamista paikoista on käynyt ilmi, että haastattelija on lukenut blogiani ja on sitten ollut negatiivinen ennakkokäsitys minusta ihmisenä. Ymmärrettävästi näistä paikoista ei olla päästy puusta pidemmälle. Ei siinä, kaikista ei tarvitse tykätä, mutta miksi sitten vaivautuu edes soittamaan? En ole antanut tämänkään kuitenkaan lannistaa itseäni (Sinunkaan ei pitäisi). Nimittäin, aina tulee olemaan ihmisiä, jotka ei jostain syystä tykkää.

Tuntemattomaksi ihmiseksi tunnunkin olevan aika tunnettu ja se on saanut myös hieman karmivia piirteitä. Minusta on sepitetty kaikenlaista kuraa ja olen saanut näitä valheita oikoa jälkikäteen. Melko säälittävää juoruilla itselle tuntemattomien ihmisten elämästä, mutta kertoo aika paljon henkilöstä.

Tässä ei kuitenkaan ole vielä kaikki. Jotkut ovat vieneet asiaa hieman pidemmälle. 🙂

Jonkin aikaa olen ihmettelyt minulle sähköpostiin tulevia viestejä ulkomailta (kyseessä ei ole perinteiset rahanlypsäysviestit). Päädyinkin tutkimaan asiaa. Aasiassa nimittäin ollaan nyt siinä käsityksessä, että olen karkkitehtaan omistaja Suomessa :O Itse en ole koskaan antanut tällaista ymmärtää, enkä ymmärrä mistä kyseinen spekulaatio on lähtenyt?? Minulta on pyydetty maistiaisia, testereitä ja milloin mitäkin. Etenkin käsintehty tumma suklaa on tuntunut kiinnostavan 😀 Vastasin muutamiin tällaisiin viesteihin ja ne loppuivatkin hetkeksi, mutta sitten alkoi tulla uusilta yhteyshenkilöiltä viestiä (firmoilla on nettisivut). Ilmeisesti tätä huhua ei voi enää oikoa, kun huitelee ties missä…Joku on nähnyt paljon vaivaa ja on ollut ilmeisen hauskaa tehdessään niin. Olenkin alkanut miettimään, että pitäisikö tässä nyt sitten oikeasti ruveta karkkitehtailijaksi? ;D 

P.S. Olisi kiva kuulla, ovatko muut kokeneet vastaavaa?

 

suhteet oma-elama mieli hopsoa