Viimeinen Valtakunta esitteli Viimeisen Valtakunnan maailman, jota hallitsi Lordihallitsijana tunnettu mahtava kuolematon. Ylenemisen Kaivo kuvasi, kuinka lapsenkengissään oleva valtakunta onnistui selviytymään vuoden Elendin johtajuuden alaisuudessa. Viimeisen osan trilogiasta voidaan sanoa, että Usvasyntyinen Ajan Sankari (The Hero Of Ages: Mistborn 3) on monimutkaisempi tarina kuin aiemmat kaksi ilmestynyttä osaa. Aiemmissa osissa tarina kulki nopeasti eteenpäin, eikä kertomusta malttanut olla seuraamatta. Ajan Sankarin tarina on pitkä kertomus tai sen lukeminen vie aikaa syystä, että siinä on paneuduttu yksityiskohtiin. Usvasyntyisessä Ajan Sankarissa kerrotaan vastaukset aiempiin kysymyksiin ja Ajan sankarin tarina- sekä maailmansynty saavat järkevän kokonaisuuden. Viimeinen osa kertoo kadonneiden kirjojen ennustukset ennen maailmanloppua ja se on kuin elokuvissa pyörivä Avengers; EndGame, sekä tuttu tarina monelle myös Taru Sormusten Herrasta trilogiaa. Kuka on valittu? Kuka kantaa käsissään maailman kohtaloa? Kuka on luonteeltaan hyvä ja paha, niin että pystyy taistelemaan vihollisia vastaan? Sankareita on useampi ja ilman toisiaan, lopputulosta ei saada. Jokaisella onkin varsin tärkeä tehtävänsä luomaan isoa tarinaa.

Ajan Sankarin kertomus alkaa Vetitanista, lordihallitsijan vaikutuspiirissä olleesta pienestä kaupungista, jota hallitsevat veljekset nimeltään Druffel ja Fatren. Keisari Elend on käskenyt veljesten liittymään joukkoihinsa hyökkäämään kolossiarmeijaa vastaan, sillä jokainen mies on tarpeen. Lordihallitsijan kuoleman jälkeen ympäröivä maailma on kaoottinen, sillä lordihallitsija piti diktaattorimaisella otteellaan kiinni myös järjestyksestä hyvän ja pahan välillä. Skaa-kansa on revitty nyt kahtia ja puoliveriset kärsivät. Sazed on hylännyt uskontonsa ja elää synkkyydessä.Vinin ja Elendin elämässä on arkinen tasapaino, mutta romantiikka on kuollut. Elämä on jokapäiväistä taistelua valtakunnan eteen ja se on erottanut ihmisiä toisistaan. Kuitenkin voima, jonka Vin vapautti kaivoksilta, on yhä elossa. Pimeyden olento hallitsee kaaosta. Pelin, jonka se loi maailmojen alussa on taas käynnissä ja muuttamalla kirjoitettua tekstiä se pääsee valtaan. Luomalla valeviestejä, kuuntelemalla jokaista, kylvämällä hämmennystä ja laittamalla sisarukset toisiaan vastaan. Se hallitsee kaikkia valitsemiaan eläviä olentoja ja jokainen, jonka pimeyden olento valitsee on vallastaan huolimatta vanki. Usvan syvyyden päämääränä onkin tuhota kaikki ympäriltään, siis kaikki, minkä eteen Säilyvyys teki niin paljon töitä pitääkseen. Elendin yhdessä Vinin kanssa tulee kukistaa pimeys ja tehdäkseen niin, heidän täytyy löytää viides kaivo Fad Rex, jossa on kätkö.

Kirjan lukeminen saa aikaan positiivisia sekä negatiivisia tuntemuksia ja lukija saattakin yllättyä siitä, että ennen keskiössä olleet päähahmot jäävätkin nyt taka-alalle. Tarinan kautta oivaltaa myös paljon. Luettuani kirjan tulin itse pohtineeksi monia asioita. Hauskin oivallus mielestäni oli se, että Juotostina on totta. Kultaa voi syödä ja Hopeavesikin on arvostettu joissakin piireissä sen terveyttä edistävien ominaisuuksiensa ansiosta 🙂

Kirja on kokonaisuutena hyvä ja oli mukava seurata vanhan koplan seikkailuja (joita olisi saanut olla enemmänkin).

Paras hahmo oli kuitenkin Kyttä, joka oli kasvanut puhevikaisesta, arasta pojankoltiaasta raavaaksi mieheksi ja uudeksi selviytyjäksi. Tarinan opetus lieneekin siinä, ettei tulisi koskaan aliarvioida ketään. Nimittäin joskus altavastaava (johon kukaan ei usko) saattaakin yllättää.

Kaiken kaikkiaan Ajan Sankari on lukemisen arvoinen teos ja odotankin uutta kirjaa siihen pohjautuen.

”Valitettavasti minä olen ajan sankari -sirot, huolella piirretyt kirjaimet sanoivat.”

P.S. Aiemmat kirja-arvostelut tästä:

https://www.lily.fi/blogit/tiptopnippanappa/viimeinen-valtakunta-brandon-sanderson-kirja-arvostelu

Yhteistyössä blogini kanssa: Arthouse Jalava