Vesikriisi

Porvoossa tapahtuu, menee sanonta.
Kirjoitin viime vuonna Survival-aiheisen lyhyen postauksen blogiini, missä nostin esille erään kuuluisan Päivälehden artikkelin: Mitä hankkia kotiin kriisiä varten?(http://www.lily.fi/blogit/tiptopnippanappa/25-hankintaa-katastrofin-varalle) Sanomien yleisökommenteissa ihmiset olivat peloissaan juuri veden loppumisesta ja sähköstä, sillä nykyään kaikki toimii sähköllä. Itse mietin tuolloin sitä, että mikä on se tilanne-aika missä pitäisi reagoida näihin mahdollisiin uhkakuviin ja milloin/miten varustautua. Sotaa ei varsinaisesti mainittu lehdessä, mutta ei sitä kiellettykään. No, ilmeisesti meille annettiin jo tuo aika, sillä nyt joulukuusta-tammikuuhun tapahtui kaksi asiaa täällä Uudellamaalla. Itse en ollut ehtinyt varustautua tarpeeksi, sillä voiko tällaisiin koskaan tarpeeksi valmistautua? Jos sota syttyisi huomenna, niin veikkaan että viileän ulkokuoren alla minäkin hieman panikoisin.
Mitä tarkoitan?
Joulukuussa oli ympäri Suomea sähkökatkoksia; tunteja, jopa päiviä kestäviä. Sähkökatkokset ovat ihan normaaleja vuodenaikaan nähden, mutta että tulipaloistakin johtuvat? (Voimalaitoksissa ja ydinvoimaloiden lähellä on tapahtunut tulipaloja).
Nyt Uudellemaalle Porvoon seudulle iski vesikriisi, saastuneesta vedestä. Vedestä löytyi E-Kolibakteeri. Epäillään että joku oli mennyt vesitorniin tekemään tarpeensa ja että koko vesi oli siitä syystä saastunut (putkirikkoakin epäillään). Jos ensimmäinen kuitenkin tapahtui niin herää kysymys, miksi? Miksi joku haluaa sairastuttaa tahallisesti tuhansia ihmisiä ja eläviä olentoja? Kuka on tällainen henkilö ja mikä on syy tällaiselle idioottimaiselle ja sairaalle teolle? Kateus, viha vai mikä? Tässä nyt koko läänin voimin ihmetellään sitä, että miksi ei vesitorneissa ja vesiottamoissa ole lukkoja tai vartioita?? Kuka vaan voi mennä ja tehdä tihutöitä, eikä syyllistä saada koskaan selville. Järkevintä olisi jokaisen päättävässä asemassa olevan henkilön silmällä pitää arkoja ”iskukohtia”. Vesi on kuitenkin meille kaikille eläville olennoille välttämätöntä, joten ei ole turhaa alkaa panostamaan siihen.
Täällä puhdistetaan ja analysoidaan vettä nyt päivittäin. Uusia näytteitä otetaan useita kertoja viikossa. Vedestä ei ole löydetty vielä muuta ikävää, mutta onhan tuossakin tarpeeksi, sillä lukuisat ihmiset ovat jo sairastuneet vatsatauteihin ja keuhkokuumeeseen. Vettä ei saa juoda ilman viiden minuutin keittoaikaa, eikä peseytymistäkään suositella kyseisessä kraanavedessä. Meillä on kotona se tilanne, että ostamme vettä sekä haemme sitä jakelupaikasta. Meillä myös keitetään paljon vettä ja sähkölasku on todennäköisesti ihan pilvissä, mutta täytyyhän ihmisten peseytyä. Tällainen vesiongelma on ihan turha ja harmittaa, kun kaikki on niin askeettista. Kaikki perusasiat kuten ruoanlaitto ja peseytyminen vievät järjettömästi aikaa. Miten sitä onkaan pitänyt juoksevaa puhdasta vettä vuosikaudet niin itsestäänselvänä asiana? Ei ihmiset ennenvanhaan valittaneet, mutta toisaalta eipä ennenvanhaan ollut yleisesti juoksevaa vettäkään ja se vesi oli harvoin likaista. Järvestä, lähteestä ja kaivosta juotiin suoraan vettä ja väittipä joku keskustelupalstan porvoolainenkin, että on sitä 60-luvulla juotu kukkienkin kasteluvettä, tulematta kipeäksi.Vesikriisi jatkuu nyt toista viikkoa ja jatko on yhtä kysymysmerkkiä. Milloin vesi tulee käyttökelpoiseksi ja miksi ihmisille kerrottiin asiasta niin myöhään, sillä saastuneisuus oli tiedossa jo lehdistölläkin puolitoistapäivää ennen kansalaisia? Törkeäksi asian tekee juuri virallisen tiedon panttaaminen. Ymmärrän kyllä sen, ettei haluta ihmisiä pelästyttää, mutta tällainen holhoaminen on pöyristyttävää! Näinkö jatkossa muissakin kriiseissä?
Kysymys monen mielessä on, että oliko tämä sabotaatio? Itse mietin väkisinkin sitä, että tämä kaikki on harjoitusta johonkin tulevaan. Mutta miksi, mitä joku hyötyy tästä? Saada meidät polvilleen, todennäköisesti…
Kirjoitukseni kuulostaa väkisinkin jonkun foliohatun sepustukselta, mutta eikös Nostradamuksen kirjoituksissakin mainittu jotain tällaista?  Joo-o, toivon todellakin välillä jotain hyviä uutisia.