Blogikommentointi

Myönnetään, olen aika surkea kommentoimaan muiden blogeja.

Luen tällä hetkellä Lilyssä ainakin viittä blogia, mutta jostain syystä en ehdi niihin kommentoimaan reaaliajassa. Naamakirja on siitä hyvä, että jos olen missannut Lily-kirjoituksen, niin ”seinä” nostaa nämä artikkelit luettaviksi. Tästä syystä minulta tuleekin usein tykkäyksiä, mutta harvemmin kommentteja. On nimittäin hieman noloa kommentoida tekstiä jälkikäteen, kun bloggaaja on julkaissut jo uuttakin materiaalia. Mutta haluaisin kommentoida positiivisesti. Positiivisia kommentteja on mukava saada ja niistä saa paljon hyvää. Kun artikkelia kommentoidaan, niin kirjoittajalle varmistuu se, mitä yleisö haluaa lukea. Tällöin ei tarvitse käyttää mitään sovelluksia kuten vaikkapa Google Analyticsiä, vaan ihmiset toiminnallaan kertovat sen. Kaikki bloggaajat eivät välitä kommenteista, mutta sellaiset untuvikot kuten allekirjoittanut, riemuitsevat siitä yhdestäkin kommentista. Se pieni ele nimittäin kertoo, että blogia ylipäänsä luetaan. Joten blogistit, tällä pahoittelen omaa hiljaisuuttani. Kyse ei ole siis siitä, etteikö kirjoitus olisi hyvä, vaan siitä että minä olen hidas. Tarvitsen todella aikaa tekstin lukemiseen. Minulla on omat tapani milloin ja miten luen blogeja. Aina en ehdi lukea läpi edes niiden lempikirjoittajienkaan päivityksiä. Vaan luen tekstejä noin kaksi kertaa viikossa ja useimmiten silloin, kun alan päivittämään omaa blogiani. Ideoita saan harvemmin muiden kirjoituksista omiini. Muiden tekstit toimivat nimenomaan niin, että tiedän ainakin mistä en kirjoita. Kirjoitan useimmiten myöhään illalla (joskus harvoin poikkeaa aikataulusta). Tämä siitä syystä, että häiriinnyn helposti ja minusta tulee äkäinen. Yleensä kädessäni on tällöin paperia, josta vedän kynällä yli kysymykset. Toisessa kourassa taasen on mukillinen kuumaa teetä tai kaakaota. Haluan pysyä terävänä, joten en koskaan syö mitään kirjoittamisen aikana. Olen kommentoinut vain pariin blogiin koskaan. Koitan oikeasti tsempata tässä, koska tiedän, että muutkin kaipaavat kommentteja ja haluavat ylläpitää keskustelua. Itse ainakin haluaisin tietää, jos jokin lukijaa ärsyttää, tekee iloiseksi tai harmittaa. Myös hyödyllistä tietoa on mukava jakaa ja saada. Ajankohtaisista asioista pitäisi saada keskustella sivistyneesti. Artikkelit on tehty sitä varten, että ne herättävät keskustelua sekä hyvässä että pahassa. Vastakohdan lynkkaaminen on aika lapsellista, eikä oikeasti sivistynyt kirjoittaja piilokettuile lukijalle, eikä toisinpäin. Vaan jos on jotain sanottavaa, niin se sanotaan suoraan. Ymmärrän, että kirjoittajaa harmittaa toisinaan ja hän haluaa välittää viestejä. Itse en uskaltaisi kaikesta kirjoittaa. On asioita, mitkä ovat tällä hetkellä niin tulenarkoja, että saa aikaan vaan negatiivista energiaa. Kuitenkin, jos haluaa olla varteenotettava kirjoittaja, niin silloin pitäisi painella nappuloita edes joskus.
Suosituilla bloggaajilla on vihamiehiä ja kateellisia ihmisiä riittää. Monet bloggaajat eivät kestä tätä ja vetävät herneet nenään negatiivisista kommenteista. Tällöin kirjoittaja masentuu ja poistaa hänelle epämieluisia vastauksia. Kukaan ei tietenkään halua sekopäitä vastaansa, mutta jos on valinnut julkisuuden harrastuksekseen/ammatikseen, niin tulisi kestää myös se kolikon kääntöpuoli. Ihminen ei voi sanoa kaikkea mitä suustaan haluaa, ilman että teolla on seurauksia. Tällöin tulisi miettiä kaksi kertaa, että teenkö minä nyt näin? Itse kestän kyllä paskamyrskyn, eikä intohimoani jokin tönkkö kommentti pilaa. Kaikki ei voi olla aina yhtä ruusuilla tanssimista, vaan toisinaan realistiset kommentit puhdistavat ilmaa. Siitä huolimatta olen sitä mieltä, että on ala-arvoista kommentoida anonyymisti. Sehän kertoo ihmisestä enemmän kuin tuhat sanaa. Joka ei uskalla omalla naamallaan esiintyä, on pelkuri. Kommentit ovat aina tervetulleita, mutta minua ei tarvitse myötäillä. Viestinnän vuorovaikutus on nimittäin elintärkeää meille bloggaajille.

Jos siis haluat lukea jotain uutta, niin kommentoi.

Jos haluat, että kirjoitan tietyistä asioista, niin kerro se.

Sana on vapaa ja minä kuuntelen.