Blogimatkiminen
Olen huomannut, että blogiani seurataan tiiviisti, vaikka palveluun kirjautuneita lukijoita ei ole juuri lainkaan. Tämä on tuonut myös ikäviä asioita mukanaan, sillä tekstiäni on alettu plagioida surutta. Olen asiasta hämilläni ja ihmettelen kovasti, kuka tekee tällaista? Joku sanoi joskus, että matkiminen ei tapahdu tahallisesti, vaan alitajuntaan jää aina jotain juttuja, mitä sitten omissakin kirjoituksissa käyttää. Vaikea uskoa. Oikeasti, sanasta sanaan?
Olen vasta nyt alkanut lukea muidenkin blogeja. Aihepiirit pyörivät monesti samoissa asioissa kuin mistä itse kirjoitan. On vaikea keksiä aihetta, jos päässä oleva artikkeli ei sovi sillä hetkellä esille. Joskus voi olla huono asia julkaista joku artikkeli (mistä juuri on kirjoittanut), sillä se saattaisi olla mautonta. Itselläni on käynyt pari kertaa näin ja sitten en olekaan voinut tekstejä julkaista ollenkaan. Olen joutunut aloittamaan ajatustyön uudestaan ja teksti…No siitä on tullut sutta ja savea…keskinkertainen pohjanoteeraus.
On totta, että lifestyleblogeja on netti pullollaan. Samanlaisiakin blogeja kuten omani on varmasti olemassa, sillä lifestyleblogit ovat yksiä yleisimmistä blogeista mitä on. Mutta ihan mielenkiinnosta, jos näette jonkun tunnetun bloggaajan artikkelin samasta aiheesta ja lähes samasta tekstistä sana sanaan omani kanssa, niin käypääkä ihan huvin vuoksi katsomassa artikkelin julkaisun päivämäärä omastani. Minä julkaisin ensin. Voisi kysyä, että miksi se minua harmittaa? No mietipä? Jos itse et saisi rahaa bloggaamisesta ja koittaisit kasvattaa koko ajan lukijakuntaasi ja samaan aikaan tekstisi kähveltäisi joku, jolla on jo iso yleisö ja rahaa erilaisista sopimuksista, niin eikö se sinua harmittaisi? Ihan syystä harmittaa tällainen. Se ei asioita miksikään muuta, enkä aio syyttää ketään mistään. Toivon vain, että lukijani erottavat nämä artikkelit toisistaan ja sen, että kuka monen ajatusten takana oikeasti on. Koitan kirjoittaa mahdollisimman omannäköistä lifestyleblogia, niin että oma kädenjälkeni näkyisi siitä. Koitan kirjoittaa lapsiperheen arjen lisäksi monesta muustakin, muuan muuassa harrastuksistani ja asioista joista tiedän paljon. Yritän rajata aiheita, mutta toisinaan menee hieman aiheen ohi metsään pakostakin. Tulin lähes kolmekymppisenä äidiksi, joten on paljon asioita mistä voi kirjoittaa ennen vanhemmuutta, sillä minä olen muutakin kuin äiti. Kasvamisprosessi aikuisuuteen tapahtui vuosien sisällä ja myöhemmin vanhemmuus, mikä muutti minut ainakin ihmisenä. Nimittäin haikaran saapuminen on yksi ihmiselämän mullistavimmista asioista ja elämä kokonaisena perheenä. Kaikki eivät pysty elämään perheenä, eikä kaikista ole vanhemmiksi ja ne joista on, heilläkin on ajoittain rankkaa. Siinäpä aihetta syntyy, ja niin kaikesta mikä liittyy perheeseen ja elämään. Mutta joskus on huonoja päiviä ja sellainen blogini on, nimittäin aito. Täällä näet joskus pilven kulta reunukset, mutta myös sen kun aurinko ei paista risukasaan. Minä olen tälläinen ja toivon, että tämä aitous pitää sinut mukana. Jos siis kaipaat jotain vaihtelua lukemiseen, niin olen täällä.
