Ikä on vain numero

Reilu viikko sitten täytin 32 vuotta. Pakko myöntää, se ahdisti. Ehkä siitä syystä, että lapsuuden kodissa ei syntymäpäiviäni liiemmin juhlittu, koska vanhempani olivat aina töissä ja sukulaiset asuivat kaukana. Nuori olen ollut aina. Lapsena kehityin hitaamminen kuin ikätoverini, minkä johdosta asiaa myös tutkittiin isojen kaupunkien sairaaloissa. Lääkärien mukaan ainut positiivinen asia tässä oli se, että vanheneminen tapahtuisi hitaammin myös aikuisiässä. Ehkä juuri nämä syyt ovat johtaneet siihen, että en osaa olla ”synttärisankari”. Vanheneminen ei pelota minua, ainoastaan ahdistaa. Vanha ikä ahdistaa, kun ei koe olevansa ikäisensä. Älä ymmärrä väärin; en halua olla ikinuorikaan. Vaan nuori sydämessä, sitä ei tulisi kadottaa! Olen aina omannut filosofian, jonka mukaan ihminen on niin vanha kuin sydämessään kokee. Itse tunnen olevani vielä alle kolmekymppinen jolla on elämää paljon edessä ja asioita saavuttamatta. Jos olisin saavuttanut elämässä nyt jo paljon, niin ehkä suhtautuisin vanhenemiseen eri tavalla, tai sitten en?! En kuitenkaan pysty juhlimaan itseäni ollessani niin keskeneräinen. Niin…Tämä taitaa olla se kuuluisa kolmenkympin kriisi.

Eikös suurin osa ihmisistä saavuta virstanpylväänsä vasta vähän kypsempänä? Toki löytyyhän omasta ja puolisonkin suvusta näitä ”täydellisyyksiä”, joilla on nuorella iällä saavutettuna kaikki. Siihen kuitenkaan ei ole kukaan pystynyt itse, vaan takana on ollut vahva tukiverkko. Ollakko katkera asiasta vai ei? Monesta asiasta saa olla kateellinen, mielestäni se on tervettä. Mutta vaikka itse en kaunis ihminen ole (en ole koskaan ollutkaan), niin en haluaisi näyttää kehäraakilta (Sitä se kova aikataulu nimittäin teettää) 😀

Viime viikolla eräässä lehdessä ihasteltiin aasialaista poptähteä ja tämän ikinuorta kauneutta. Niin, eihän artikkelissa oltu otettu huomioon, että naisella oli kilo meikkiä naamassa! Kuvassa missä ei ollut meikkiä, niin puoli naamaa peitti hervottoman kokoiset kärpäs-aurinkolasit. Kaula-aukosta paistoi punainen, tyypillinen elastisuuden menettänyt viisikymppisen iho. Aasialaisethan ovat luonnostaan pikkuisia ja siroja, joten tuo keijumaisuus antaa illuusion nuoresta iästä. Länsimainen nainen on erilainen ja niin kuuluukin olla! Järjestelmäkamera kuitenkin tekee ihmeitä. Valojen ja varjojen kanssa leikkiminen voi tehdä saduista totta. Näyttäkää minulle ”ikinuori” julkkis, niin minä näytän teille listan erilaisista toimenpiteistä kuten nenäleikkaus, facelift, happohoidot ja botox. Paksu lompsa pystyy ihmeisiin. Mihin on mennyt arvokas vanheneminen? Onko nyt menossa jokin buumi? Minusta luomu on kauniimpaa kuin vahamainen, yhteen asentoon jäänyt naama. Itse olisin ainakin mielummin vanhempana pieni ryppyinen mummo, kuin Hollywoodin kissanainen. Elämänjano ja elämänilohan ne tekevät ihmisestä kauniin, sisäisen palon antaessa toivoa. Jos ajattelisin, että olisin VANHA, niin en voisi enää unelmoida. Haluan pikemminkin ajatella, että EN OLE KOSKAAN LIIAN VANHA UNELMOIMAAN.

 

 

Kauneus Mieli Meikki Uutiset ja yhteiskunta

Lihansyönnin puolesta

Yhä useampi ja useampi henkilö on kääntymässä vegaaniksi ilman eettisiä syitä, miksi? Koska kasvissyönti on muotia tällä hetkellä. Vegetarismi on out ja tilalle on tullut paljon suppeampi muoto. Lööpit huutavat kasvissyönnin hyödyistä ja siitä miten ekologista se on. Mutta jos todellisuudessa punnittaisiin kasviviljelijöiden ja kasvissyöjien hiilijalan jälkeä, niin oltaisiin aika tasoissa lihatuottajien ja niiden tuotteita käyttävien lihansyöjien kanssa. Totta on; kasvikset, vihannekset ja hedelmät tekevät hyvää ihmiskeholle! Pitkälle jalostettu liha, esimerkiksi teollinen jauheliha aiheuttaa sairauksia ja ylipainoa. Punainen liha on muutenkin hitaasti sulavaa, eikä sovi kaikille ihmisille (varsinkaan sellaisille jotka kärsivät suolistosairauksista). Valkoista lihaa, kuten siipikarjalihaa on lähes mahdotonta löytää GMO-vapaana. Tällöin ihminen syö mahaansa kasvimyrkkyjä, hormoneita ja geenimanipuloituja palko- ja viljakasvejakin kanojen kautta, sillä niitä kanat, broilerit ja kalkkunat ovat syöneet. Siipikarjanlihassa on muutakin huonoa. Lihan värittömyys ei synny luonnostaan, vaan lihaa valkaistaan myrkyillä. Tuottajat perustelevat valkaisua esteettisyydellä ja väittävät että pienet määrät näitä myrkkyjä eivät aiheuta ihmisessä mitään vaivoja (mutta ei ole otettu huomioon sitä seikkaa, että kun nämä myrkyt vuosia lihaa syönneillä henkilöillä sitten varastoituvat)…

Itse olen sekasyöjä. Suosin puhtaita raaka-aineita. Haluan minimoida riskit ruoan suhteen. Lihansyönnistä en väittele, jokainen tehkööt mitä haluaa. Mikä minä sitten olen neuvomaan muita, kun en ole edes ravitsemusterapeutti?! Tarkoituksenani on, että otan tässä artikkelissa hyviä ja huonoja puolia esille. Oma kantani on se, että me olemme syntyneet pedoiksi. Meille on tarkoituksella tehty tällaiset hampaat ja tällainen keho. Katsokaa vaikka eläinmaailman kasvissyöjiä. Muistuttavatko he ihmisiä? Eivät. Monet meitä muistuttavat eläimet ovat lihansyöjiä. Lihansyöjiä suorastaan haukutaan nykyään. Toimittajat etsivät epätoivoisesti juttuja vaihtoehtoruoasta. Meidän lihansyöjien pitäisi lopettaa lihansyönti ja ruveta toukan purijoiksi? Jos kertoisin tämän uutisen joillekin esivanhemmistani, niin hän varmaan kääntyisi haudassaan. Maailma on mennyt siihen, että kaikki ennen normaaliksi lokeroitu on nykyään epänormaalia ja kaikki epänormaali alkaa olla mitä suurimmassa osin arkipäivää…Ei vaan voi ymmärtää. Kasvisyönti ei kuitenkaan ole epänormaalia. Kasvissyöjiä on ollut aina, ja tulee aina olemaankin. Kasvissyöjät ovat kertoneet kuinka lihan maku ällöttää heitä. Liha haisee vastenmieliseltä ja maistuu oudolta. He perustelevat ruokavaliotaan sillä että he ovat eläinrakkaita, eivätkä halua syödä mitään millä on ollut silmät. Ymmärrän tämän hyvin, mutta en halua ajatella asiaa. Sillä silloin kokisin itsekin olevani murhaaja. Joku tuttavani sanoi joskus minulle, ettei tekisi sinullekaan pahaa olla syömättä lihaa viikottain. Ilmeisesti ovat olleet ruokapöydässäni nämä tutut, kun tietävät niin hyvin syömisistäni. Lihansyöjänä syön enemmän kasviksia kuin lihaa. Jatkuva lihansyönti saa turvonneen olon ja kallistakin liha on! En pidä kerran viikkoon kasvispäiviä. Minusta on hölmöä pitää kirjaa syömisistä varsinkin, jos kasvispäiviä on viikossa useampia. Meillä syödään kotona todella monipuolisesti ja terveellisesti. Voisi yllättyä yksi jos toinenkin kulinaarisuudestamme. Lapsesta asti olen kärsinyt useista ruoka-aineallergioista ja nyt omatkin lapseni kärsivät samoista allergioista. Teini-iässä sairastuin myös anoreksiaan, joka sekin jätti jälkensä. Se kun vuosia laiminlöi omaa kehoaan, niin alkaa vanhemmiten tulla päälle ylihuolehtiminen. Pidän siis aina huolen että minä, ja varsinkin perheeni syö hyvin. Kyllä mielestäni puhdas lihakin on hyvästä ihmiselle. Lihan proteiini on kuitenkin erilaista kuin kasvisproteiini. Entäs kasvisrasva? Rasvaa on muutamissa kasviksissa luonnostaan kuten kookoksessa, avocadossa, pähkinöissä…Mutta esimerkiksi margariini. Väittääkö joku oikeasti että margariini (entinen prosessoitu kissarasva, nykyinen rapsin tai rypsin teollisuusjätemyrkky) on turvallista suonille? Sitä paitsi, monikaan kasvissyöjä ei ole tullut ajatelleeksi sitä että soijan, – kuten myös herneen syöjät kärsivät lapsettomuudesta. Että eivät nämäkään ruoat mitään terveyspommeja ole! Paljon on näyttöä kasvisruokien hyvistä puolista yksilötasolla. Monen elämä on muuttunut hyvään suuntaan, uuden ruokavalion myötä. Nyt kuitenkin pitäisi ottaa huomioon se, että se mikä sopii sinulle ei välttämättä sovi toiselle! Kasvissyöjät kärsivät monista vitamiininpuutoksista, vaikka voisi luulla että se olisi toisinpäin. Lisäravinteet eivät voi koskaan korvata oikeaa asiaa, eikä elimistöä voi pidemmän päälle huijata. Moni on tehnyt tätä, ja elimistö on ruvennut sitten hylkimään. Uskomattomin väite minkä olen kuullut kasvissyöntiin liittyen on se, että kasvissyöjät ovat hoikkia…Ainahan voi uskotella itselleen niin. Terveellisen ruoan tukemiseksi tulee olla myös liikuntaa. Toinen väite on ollut se, että lihansyöjät haisevat?! – Give me a break! Itse olen haissut nyt vähemmän kuin esimerkiksi silloin kuin kokeilin pidempää kasvisruokakuuria. Hengenhajuni oli tuolloin ihan hirveä! Lisäksi ominaishajuni muuttui niin, että kissamme alkoi merkkaamaan ja pissaamaan kaikki vaatteeni, mukaan lukien kenkäni (oli silloin kiva kulkea niissä pissanhajuisissa). Oletko haistanut esimerkiksi raaka-ravintoa nauttineen kasvissyöjän hengitystä? Minä olen, eikä se tuoksunut hyvältä. Kaikkea se elimistökään ei pysty nopeasti prosessoimaan, jos kerran ei edes sitä hyvin kypsennettyä lihakaan siellä pötsissä.

Miksi sitten veganismi on saavuttanut niin suuren suosion? Miksi vegetarismi on nykyään niin no no? Ehkä ihmisillä on liikaa aikaa miettiä kaikkia maailman murheita. Ehkä tuo maailman murheiden kantaminen omalla olkapäällä kuuluu perusluonteeseemme. Mitä Suomalaiset edellä, sitä maailma perässä… Ja sitten se tietämättömyys. Aina kannattaa kokeilla uusia asioita! Otathan kuitenkin ensiksi yhteyttä omaan lääkäriin tai vaikka ravitsemusterapeuttiin. Meinaa niin kuin jo aiemmin sanoin, se mikä sopii toiselle, ei sovi välttämättä sinulle.

Puheenaiheet Ruoka ja juoma Uutiset ja yhteiskunta