”Jos sinulla ei ole mitään sanottavaa, niin ole hiljaa”

Tämä sanonta pätee hyvin myös bloggaamiseen, mikä enemmän tai vähemmän viestii henkilön kyvystä suorittaa verbaalista ilmaisua. Bloggaajilla on tapana päivittää blogia myös suorittamisen pakosta, koska hyvä bloggaajahan ei pidä taukoja, eikö niin? Näin meille ainakin on annettu ymmärtää, vaikka ei se aina niin mustavalkoista ole. Ovatko kaikki tiheään tahtiin kirjoittavat sitten hyviä kirjoittajia tai hyviä bloggaajia? -No ei tietenkään. Rakas harrastus voi joskus vaan innostaa todelliseen inspiraatioon, jolloin henkilö ei muuta ajattelekaan kuin blogia. Joillakin se on myös saneleman pakko deadlinen takia. Deadlinea noudattamalla (ammattimainen) sisällöntuottaja saa rahaa. Mutta joskus elämässä tapahtuu asioita, jotka pakostakin pysäyttävät. Sairastuminen, rahaongelmat, läheisen kuolema, epäonni…Kun asiat kaatuvat päälle, niin silloin on mielessä vähiten joku blogi. Viime viikolla makasin itse sängynpohjalla vatsataudin kourissa, mikä oli joko Enteroviruksen tai putkirikon aiheuttaman pöpön takia. Mietin mahdollista taukoa kirjoittamisesta ja stressasin sen vaikutuksia lukijakuntaani. Pidemmän tauon myötähän joutuisin rakentamaan lukijakuntani uudestaan? Entä jos en vain ehdi kirjoittamaan tai sairastun pahemmin? Milloin kirjoittamisesta tuli suorittamista? Näin ei pitäisi koskaan olla. Lukijat löytävät kyllä aina takaisin, jos heitä oikeasti kiinnostaa. Miksi väkipakolla pitäisi tehdä jotain? Siksikö, että muutkin tekevät? Kaikista mukavista asioista menee hohto, jos niitä joutuu tekemään hampaat irvessä. Lepo tekee joskus hyvää, myös pakollinen sellainen. Tauolla voi tehdä myös itseään kehittävää tai jotain, mistä pitää. Olen itse tauollani etsinyt tietoa tietotekniikasta ja siitä, miten voin hyödyntää sitä blogimaailmassa. Tietotekniikasta opin sen, ettei siitä voi koskaan oppia liikaa. Maailma muuttuu koko ajan ja jos ei halua olla mukana kehityksessä, niin pitää irrottaa itsensä Matrixista. Tietokoneet ja tietotekniikka ovat tulleet tänne jäädäkseen ja niillä voidaan tehdä joko merkittäviä asioita tai elää tavallista elämää niitä hyödyntäen. Tästä syystä aionkin opiskella juurta jaksaen myös kaikki ne väsyttävät seikat, mitkä liittyvät harrastukseeni sisällöntuottajana. Mistäkö sitten aloitan? Pyrin tietenkin päivittämään blogiani useammin, kuten kunnon kirjoittajan kuuluukin. Tämä päivittäminen ei ole aina sidoksissa postaukseen, vaan saatan päivittää blogini ihan muutenkin vaan (eli sen tietoja). Kysyt, mikä hyöty tässä sitten on? Miksi blogia pitäisi säännöllisesti päivittää ja artikkeleita postata myös sen lukijakunnan säilymisen lisäksi? Ensinnäkin, jos olet valinnut harrastukseksesi kirjoittamisen, niin pidä siitä kiinni. Kaikkia taitoja pitää ylläpitää, jotta hallitsee ne myöhemminkin. Taitoja tulisi pitää yllä myös lajissa kehittymisen vuoksi; kukaan ei ole seppä syntyessään. Tietoturvaan liittyen tietokoneen ja verkkosivuston päivitys on elintärkeää. Blogia, omaa verkkosivua tai yritysten kotisivuja pitäisi päivittää siitä syystä, että sivut pysyvät päivityksillä toimivana ja sivuston omiin tietoturviin ei tule viiveitä tai aukkoja. Ajan tasalla pysyminen pitää sivustot turvallisina. Myös palomuuri olisi koneella hyvä olla, tukemaan tätä toimintoa. Tietoturvariski voi synnyttää haavoittuvuuden. Tästä aiheutuneesta haavoittuvuudesta olemme lukeneet viime aikoina kauhuartikkeleita niin valtakunnan ykköslehdistä kuin kansainvälisellä mediatasollakin.

Mikä on sitten hyvä postaustahti? Oman kokemukseni mukaan hyvä tahti tuottaa postauksia on noin kaksi artikkelia tai kaksi juttua per viikko. Taukoa ei saisi tulla kahta viikkoa enempää päivitysten välillä, vaan liikenne tulisi pitää sulavasti liikkeessä kuten hiljaisemmallakin autotiellä. Entä postauksen ajankohta? Tämä riippuu täysin aiheesta, josta kirjoitat. Kuitenkin, ilta-aikaan on eniten lukijoita (Mikä on luonnollista, kun ajattelee, että suurin osa ihmisistä on päässyt kotiin koulusta, töistä tai harrastuksistaan). Tässä siis syitä päivittää tai olla päivittämättä blogia. Kannattaa siis tarkkaan miettiä, että haluaako aloittaa bloggaamista ollenkaan, sillä jossain vaiheessa henkilö joutuu kuitenkin tutustumaan myös muihin; ei aina niin kivoihin seikkoihin.