Ylimääräinen Aika

Fakta on, ettei minulla juuri ole ylimääräistä aikaa, ei edes yöllä. Öisin pitäisi nukkua, mutta milloin sitten tekisin mitään hauskaa? Joudun siis tinkimään uniajastani, jos haluan olla tehokas. Nyt kuitenkin sain pitkästä aikaa monta tuntia omaa aikaa päivällä, kun mies meni lasten kanssa ulos. Puoliso pitää kesälomapäiviään pätkissä, joten hän on ollut enemmän nyt kotona. On mukavaa kun edes joskus toinenkin vanhemmista on lasten kanssa. Oma aika on niin erikoista minulle, etten edes tiedä mitä kaikkea olisin tehnyt tuolla ajalla? Mitä te muut teette omalla ajallanne? Miten paljon teillä on omaa aikaa? Itse ajattelin, että rupeaisin silittämään tekstiilejä? Ei kannata, koska en olisi ehtinyt. Se olisi kestänyt ainakin kaksi tuntia. Entä ompelemaan? Ei, se olisi vienyt saman ajan. Mites leipominen? Leivon aina muutenkin, joten siinä ei olisi ollut mitään järkeä. Voisin tehdä itselleni kasvohoidon, laittaa kynnet ja lukea kirjaa? Ei, koska silloinhan vaan vetelehtisin?                           

(Hyvä kirja aivonystyröiden treenaamiseen)

Tarkoitus kuitenkin oli tehdä monta jonossa olevaa asiaa pois. Joten ensisijaisesti päädyin käyttämään suurimman osan ajastani avoimen amk-kurssin tehtäviin. Tähän meni arviolta noin neljä tuntia (Käyn silloin tällöin kursseja, jotta saisin suoritettua ammattikorkeakoulututkinnon tulevaisuudessa). Lopulla ajalla en edes tiennyt mitä olisin tehnyt, joten notkuin pyjamassa, surffailin netissä ja kuuntelin musiikkia. Olen vahvasti sitä mieltä, että jos ihminen harvoin saa vain olla ja ihmetellä, niin silloin ei tarvitse stressata vaatteista. Seuraava kysymys tietenkin on, että mitä sitten surffailin netistä lopun aikaa? Koitin kovasti etsiä Ellokselta uutta uimapukua, mutta eihän siellä ollut tälle kropalle mitään, mikä olisi samaan aikaan peittänyt sekä vatsamakkarat, röyhelöillä tuonut sivuille kaarta, korostanut rintamusta ja muotoillut takapuolta. Ei, koska eihän tällaisille vartaloille tehdä edes edullisia uimapukuja. Siis miten vaikeaa on löytää sopiva uimapuku?? Olisin voinut nauttiakin tästä vapaa-ajastani, mutta moraalini ei olisi kestänyt sitä, joten päädyin lopulta tekemään kotitöitä (Viimeksi kun oli tällainen vapaahetki, niin nukuin univelkaa pois ja lopun ajan tein kotitöitä). Ainahan se niin menee. Ajattelen, että kun saan vapaa-aikaa niin rentoudun, mutta loppujen lopuksi päädynkin tekemään jotain järkevää. Täytyy myöntää, että tämän sanonneena en ymmärrä ihmisiä, jotka eivät tee yhtään mitään. Minä nimittäin teen silloinkin, kun näyttää etten tee mitään. Olen luonteeltani levoton luonne ja teen aina jonkinlaista ajatustyötä. Jos nimittäin en pysty ajattelemaan, niin sitten teen jotain käsilläni…Ja jos en pysty tekemään käsilläni mitään, niin sitten puhun tai laulan. Tämän lisäksi kotiäitinä teen aina jotain ja minulta vaaditaan aina jotain, joten muunlaisesta elämisestä en edes tiedä. No, ehkä tällainen jatkuva toimiminen ei ole hyvästä, mutta itse koen huonoa omaatuntoa tekemättömyydestä. Saako äiti nauttia vapaa-ajastaan vai onko se sallittua vain muille? Haluan olla läsnä, unohtamatta kuitenkaan itseäni, mutta se on pirun vaikeaa. Kun on jo vuosia elänyt muille, niin ei osaa enää olla. Tiedän, että minulla tulee olemaan ongelmia tulevaisuudessa, kun lapset kasvavat ja itse menen opiskelemaan/työelämään. Se on kuitenkin sen ajan murhe ja nyt on nyt. Lapset ovat vain hetken pieniä ja keskittyminen heihin vie lähes kaiken huomiokykyni. Haluan ikuistaa kaikki nämä kuvat muistiini, sillä ennen kuin huomaankaan, niin he ovat jo kasvaneet aikuisiksi. 

Oma aika on jokaiselle henkilölle tärkeää, mutta onko se niin tärkeää kuin annetaan ymmärtää? Vai yksinkertaisesti ylimainostettua?