Villen matkassa Venäjällä, Voffi ja ”Talk to me!”

Olen aikaisemmissa kirjoituksissa kertonut (täällä sekä täällä), että katson suhteellisen vähän tv-sarjoja. Kokeilun ja erehdyksen kautta listalle on eksynyt tietyt ohjelmat, joita katson uskollisesti tuotantokaudesta toiseen. Vastavuoroisesti joidenkin ohjelmien kohtaloksi on sitten koitunut hylkääminen ja hautaaminen ensitutustumisen päätteeksi.

Vuoden vaihtuminen merkitsi, että meikäläistä ja etenkin meikäläisen henkistä vireyttä palkitaan jälleen pläjäyttämällä ruutuun uudet kaudet muutamasta suosikista. Tällä hetkellä mielenkiinto on tarrautunut ohjelmiin:

1. Jäämeri 30 päivässä

Sitä on osannut odottaa edellisinä vuosina aina uuden vuoden lähestyessä. Sitä, että näyttelijä Ville Haapasalo ilmestyy paikalle ja tarjoaa sohvan uumeniin mahdollisuuden päästä matkustamaan Venäjällä. Tosin harmillisesti vain sen tv-kuvan välityksellä. Aikaisemmin tämän ihanaisen Villen kanssa on matkustettu Venäjän halki, kuljettu muinaista Silkkitietä pitkin sekä vierailtu suomensukuisten kansojen luona. Matkat on taivallettu aina 30 päivässä, tai siis kymmenen tv-jakson ajan. Tänä vuonna sama meno jatkuu, mutta nyt reitti kulkee pitkin Venäjän pohjoisrannikkoa Jäämeren läheisyydessä.

Toivottavasti ideat eivät ole vielä päässeet loppumaan Haapasalon mieheltä, sillä mielellään hänen reissujaan seuraisi jatkossakin. Mutta rankkaa ja vaikeeta on täytynyt tällä matkaoppaalla olla, ainakin välistä. Katsojan silmiin pistää nimittäin usein Venäjän huonot tieyhteydet ja teiden surkea kunnossapito. Varmasti myös matkustus- ja kuvausluvat ovat olleet kiven alla tietyissä kohteissa. Näiden kaikkien esitettyjen matkojen varsinainen helmi onkin ollut, että on pystytty näyttämään asioita ja paikkoja, joihin tavallisella turistilla ei välttämättä olisi helppo päästä käymään ja tutustumaan matkustettaessa Venäjällä.

http://areena.yle.fi/static/mk/images/areena/series/28607940_363_jaameri.jpg

Ville Haapasalo ja tutut tavaramerkit: mustat vaatteet ja villamyssy (päällä ja päässä, säällä kuin säällä) ja rehottava parta. Mutta ei ne miestä pahenna (kuva täältä).

2. The Voice of Finland

Lyhennettynä VoF, ja meikäläiselle Voffi – noin omaperäisesti väännettynä. Tätä laulukilpailua aloin seurata vasta edellisellä tuotantokaudella keskellä äitiyslomaa. Sen verran tulin riippuvaiseksi viime kerralla, että tämä uusinkin kausi on nyt pyörinyt meidän olohuoneessa aina perjantaisin vuoden vaihtumisen jälkeen.

Ohjelma etenee jälleen saman kaavan mukaisesti, ja onneksi tähtivalmentajia pikkasen vaihdettiin mielenkiinnon säilymisen vuoksi. Nyt on meneillään vielä Ääni ratkaisee -jaksot. Parhaat jaksot on kuitenkin omasta mielestäni edessä, kun päästää niihin Kaksintaistelu-vaiheisiin sekä live-lähetyksiin.

 

http://www.nelonen.fi/sites/default/files/styles/program_main_image/public/mediaroot/tvof3_mainpicture.jpg?itok=4SVQ6TJ2

Tällä kaudella Voffi sai uutta verta, kun Michaelin ja Elastisen lisäksi valmentajina ovat Mira ja Anne. Tosin ei viime kauden Tähkässä ja Paulassakaan mitään vikaa ollut (kuva täältä).

3. Muodin huipulle

Aikaisemmin pidin tätä kesäsarjana. Yllätys olikin melkoinen, kun bongasin, että uutta tuotantokautta esitettäisiin taas. Keskellä pimeintä talvea. Mutta en suinkaan valita tai pistä pahaksi. Päinvastoin.

Mitään sen kummempaa uutta Muodin huipulle ei ole tarjonnut pitkään aikaan, paitsi tietysti uusia suunnittelijoita ja heidän mielenkiintoisia luomuksia. Heidän, ja tietenkin ”Talk to me” -miehen eli Tim Gunin, takia sarjaa jaksaakin seurata kaudesta toiseen.

http://static.iltalehti.fi/viihde/tv_etu0801in_503_vi.jpg

Muodin huipulle, tuotantokausi 10 ja ekan jakson tuomarit (kuva täältä).

Niin, koskas olisi luvassa seuraava kausi Suomen Muodin huipulle -ohjelmasta?

                                                                             * * *

Tämmöset maisemat, sävelet sekä suunitelmat mielessä tällä hetkellä. Tulossa olevat ruoka-ohjelmat (=MasterChef Suomi) eivät oikein nyt innosta. Tosin viikon päästä alkava Meidän safkaa on kyllä tsekattava.

🙂

Suhteet Oma elämä Musiikki Suosittelen

Uus vuos, uus suunta (omal murteel)

”Palataa uusin kuvioin ja ajatuksi, ku juhlat on juhlittu”. Näi mä päätin mun edellise jutun uuenvuodenaattona. Ja ny o eletty jo kuus päivää tätä uut vuotta. En oo siis juhlinu vuoden vaihtumist näi rankasti. 🙂 En ois pystyny. Siihe ei anna myöde a) ensinnäkää ikä, ja b) nykyine elämäntilanne. Sanotaa vaik sitte näi, et oon miettiny viime päivin asioit ja tulevaisuutta. Nimittäi tän blogin tulevaisuutta ja siihe liittyvii juttui.

Jo enne joulua mä huomasin, et mä mietin liia usei, haluunks mä jatkaa tän blogin kirjottamist. Uusvuos oli tulos, ja siin ois ollu hyvä päätepiste blogin lopettamisee. Toisaalt mieles kolkutti jossai taka-alal, et ethä sä hyvä naine ny voi noi helposti luovuttaa. Eihä se oo yhtää sun tapast. Ainaha sä yrität ja pinnistelet viimeisee asti, vaik sitte hampaat irves. Niipä mä jätin asia hautumaa joulun ajaks ja päätin miettiä sitä uuestaa sit joulun jälkee. Pakko myöntää, et pitkää mä mietinki. Mä veivasin asiaa ees taas, aattelin siihe liittyvii hyvii ja huonoi puolii. Ja lopult se päätös oli sit tehtävä, kun mä kirjotin sitä viimesint postausta sillo uuenvuodenaattona.

Nii, se päätöshä o jo tullu selville, ku kerta täs ollaa näpyttelemäs tätä juttua. Eli blogi sai armonaikaa, ja pihiste ja puhiste se jatkaa menoo täst eteepäi. Sen sisältö pysyy samatyyppisenä, mut mä oon päättäny luopua äitiytee ja lapsii liittyvist jutuist. Nii yleisel ku henkilökohtasellaki tasolla. Tietysti mä saatan ja varmaa kerronki joskus, jos me ollaa tehty pojan kans jotai. Mut sen syvällisimpii kirjoituksii aiheist ”äiti” ja ”lapsi” en lähe tekee. Täl hetkel vaa tuntuu, et niide aika o jo menny. Mä haluun mielummi kirjottaa ja kertoo asioist, joist on ny kiva puhua. Ny, ku äitiys o tullu luonnolliseks osaks mun elämää, eikä se enää yritä viedä pääosaa niiku se teki viel joku kuukaus sitte.

Oon siis aatellu ottaa täs blogis enempi esille semmosii juttui, joist oon ain ollu kiinnostunu. Lisäks mullo ollu mieles pari projektii, joit oon vihdoi päättäny alkaa toteuttaa näi uuen vuoden kunniaks. Niihi liittyvist jutuistaha o hyvä päästä kirjoittaa ja purkamaa ajatuksii. Ja tää blogiha o just hyvä siihe tarkotuksee. Eri asia sitto, mite aktiivisesti ja usei mä saan itteni raahattua tänne päivittämää kuulumisii. Mut siit mä en jaksa ottaa mitää stressii. Mä kirjottelen ain ku silt tuntuu. 🙂

                                                                                  * * *

Tää kirjotus oli mun osallistumine siihe murrehaasteesee, joka pyöri tääl Lilys enne vuodenvaihetta. Oon syntyny Helsingis ja asunu suurimma osa elämäst siel sekä muual pääkaupunkiseudul, enne ku mä muutin tänne läntisel Uuellemaalle. En nää, et mul ois joku tietty murre. Mun puhe o vaa tämmöst yleist puhekieltä. Kait.

Mut se vaa sanon lopuks, et piru vaikeet tän jutun väsäämine oli.

🙂

 

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe