Viimeiseltä kirjastoreissulta meille kotiutui seuraava kirja.

Elsa Beskow’in teokset olivat minulle erittäin tuttuja lapsuudessani. Etenkin Petteri ja Lotta -kirjat ovat jääneet hyvin mieleen. Ja kukapa pystyisi unohtamaan myöskään kirjoissa esiintyviä Täti Vihreää, Täti Ruskeaa ja Täti Sinipunaista sekä Setä Sinistä, Piki-koiraa ja Esmeralda-kissaa.

Lapsena en ehkä osannut ihailla yhtä hyvin kuin näin aikuisena Beskow’in kauniita ja värikkäitä kirjojen kuvituksia. Juuri kuvien takia sitä juuri mielellään lainaakin Beskow’in teoksia, jos niitä sattuu kirjastosta löytämään. Tosin ovat ne tarinatkin hauskoja ja mainioita.

Petterin ja Lotan joulu on jäänyt minulle kaikkein parhaiten mieleen lapsuudesta. Minulta löytyy se omanakin kirjana, joka on jossain varaston laatikossa. Tuossa alla olevassa kuvassa olen juuri saanut sen joululahjaksi ollessani 4- tai 5-vuotias. (Minun kirjani on kirjastosta lainatusta teoksesta poiketen ihan suomenkielinen.)

* * *

Toinen lapsuudestani tuttu kirja on Pikku Pegasos. Se on kulkenut jo yli kymmenen vuoden ajan mukanani muutosta toiseen ja päätynyt aina kirjahyllyyn, eikä jonnekin niistä varaston laatikoista.

Myös tämän kirjan olen saanut aikoinaan joululahjaksi. Se on enoltani.

Hän halusi näköjään johdattaa minut runojen maailmaan aivan pienestä pitäen.

Eno on aina ollut kirjamiehiä, ja häneltä saa lähes tulkoon aina lahjaksi jonkin kirjan. Itse olen jo ohittanut lahjaiän näin yli kolmikymppisenä, mutta perinne jatkuu edelleen. Nyt eno nimittäin ostaa kirjoja lahjaksi pojalleni.

On se hyvä, että joku osaa huolehtia sukulaistensa lukemisesta ja sitä kautta myös sivistyksestä.

🙂