When nothing is sure everything is possible
Tulin tänne sunnuntaina, kolme päivää sitten. Uuteen maahan, uuteen kaupunkiin, yksin kohti tuntematonta. Tarkotuksena opiskella vaatetussuunnittelua, tutustua uuteen maahan, matkustaa mahdollisimman paljon, saada uusia ystäviä, pitää hauskaa ja ennen kaikkea nauttia. Tästä se nyt lähtee tai oikeestaan lähti; opiskelijavaihto Ljubljanassa, yksi elämäni suurimmista seikkailuista, jota on odotettu jo ties kuinka kauan.
Tiesin jo palatessani Brysselistä, jossa olin lukion jälkeen viettämässä välivuotta au pairina, että tuun lähtemää jonneki päin maailmaa vaihtoo ja ku noin vuos sitte aukes vaihtohaku ei ollu epäilystäkä ettenkö ois hakenu. Monet on kysyny miten päädyin just Sloveniaa. Se oli kokonaisuutena vaihtomaavaihtoehdoista kiinnostavin; erikoinen, tuntematon maa ja pääsisin vihdoin opiskelee vaatetussuunnitteluu, mistä oon aina ollu kiinnostunu. Lahen tekulla kun painotus on enemmän teknisissä jutuissa. Ja oon kyl näitten parin päivän aikan ollu tyytyväinen mun valintaa, vaikka ekan kerran Ljubljanassa herätessäni ulkona sato räntää ja tiet oli loskan peitossa, kaiken maailman asioiden hoitaminen meinas ajaa hermoromahuksen partaalle ja eka koulupäivä oli tänää ja opettaja höpötti pelkkää sloveenii minkä kerkes. Ihmiset on ollu tosi mukavia ja sunnuntaina ku kävelin matkalaukkuineni lämpimäs illas hotellille katumuusikoiden soittaessa, täytyy sanoo et oli aika mahtava fiilis.
Blogissa tuun kirjottamaa mun elämästä täällä ja muista minuu kiinnostavista asioista. Oon melko varma et postaukset tulee sisältämää opiskelua, opiskelijaelämää, perus arkea, matkustamista, vaatteita, muotia, urheilua, ruokaa… ja kaikkea muuta.
Tervetuloa seuraamaan miten suomitytölle käy!
-Viivi