Itś good to be back eli I will survive

Viimeisin päivitykseni tänne lupaili hyvää. Että oikein salille. Pöh. Kurkku pysyi karheana ja räkä valui.

Olin sopinut saliohjelman päivityksestä Katarinan kanssa ja se toteutui. Kävin viikon liikkumattomuuden jälkeen hänen tsekkattavanaan peloissani, että kaikki siihen mennessä saavutetut kunnonkohotukset, painonpudotukset ja hyvätolot olisivat kadonneet.

Palaute oli hyvää ja uusi ohjelma houkutteli. Äkkiä takaisin treenaamaan!

Olin saanut painonkin putoamaan, tosin huonolla syömisellä saattoi olla osuutta asiaan. Jokatapauksessa lukema oli jo niinkin alhainen kuin 78,6 kg toissa perjantaina. Vietin siinä sitten tyttöjen illan rennoissa meiningeissä. Enkä kyllä treenannut. Lepäilin hiukan.

Maanantai alkoi täynnä tarmoa ja terveenä! Vaa’an lukema oli siinä samassa eli 78,6 kg. Ei laskua, mutta ei nousuakaan. Kaurapuuron alettua valua korvistani ulos, keksin alkaa valmistaa aamuisin smoothieta. Kuten kaikki muutkin ihmiset tekevät. Maitorahka, kaurahiutaleet, marjat ja banaani.

Uusi salitreeni alkoi, mutta tuntui sitten kuitenkin nihkeältä. Ehkä sairastelu ja treenitauko kostautui kuitenkin. Jalat painoi tonnin ja kädet kipeytyivät niin, etten saanut vichypullon korkkia auki.

Ruokavaliossakin tapahtui pientä sekoilua. Söin muutamina päivinä juustoa ja yhden karjalanpiirakankin. Jotenkin motivaatio ja itsekuri keikkuivat vaarallisen lähellä repsahdusta koko viikon. En luovuttanut. Jatkoin nihkeitä treenejä ja korjasin ruokavalionkin ennalleen.

Tänään painoin 78,9 kg. Enpä muuta odottanutkaan.