Let them burn! (läski ja ohjeet)

Aloitin elämäntapamuutokseni yli puoli vuotta sitten. Matkan varrelle on mahtunut onnistumisia, totaalisia epätoivon hetkiä, iloa ja kauhua. Kaikki lähti aikanaan siitä totaalisesta itseinhosta, joka motivoi minut palkkaamaan personal trainerin. Ajattelin silloin tietenkin, että kun minä kerta sille maksan, niin varmasti pysyn ruodussa. Ettei mene massit hukkaan!

Ei ne aluksi menneetkään. Tuloksia tuli ja meni. Mutta pääasiassa pysyin kaidalla tiellä. Kuntosalista tuli luonnollinen osa elämää ja tarkkailin syömisiäni saatujen ohjeiden mukaan. Perhekin oli vahvasti mukana ja niin edelleen. ( Tähän kaikki kliseet#*%#)

Ihana joulunaika sekoitti pakan. Söin kuin se kinkku vielä eläessään ja join. Koska JOULU! Sen jälkeen en päässyt oikein enää palaamaan siihen kurinalaiseen elämään. Treenitkin jäi ja herkut maistui.

Tipaton tammikuu meni perseelleen, kun se viini on vaan niin hyvää. Kohtahan sieltä peilistä mulkoili sama vanha plösö ja siitä seurasi viha ja masennus. Mietin varovasti itsekseni, että, jos kuitenkin jatkan urheilua, kun se on oikeasti mukavaa ja katson syömisiä ja juomisia sillä tasolla, ettei mene överiksi. Tulisikohan siitä mitään? Olen ilmeisesti kuitenkin niin hedonisti, että pää ei kestä mukana, jos kaikesta pitää tinkiä…

img_0239.jpg

 

Tässä lopputulos!

Vaa’alla en ole käynyt viikkoihin, salilla kyllä. Joinain viikkoina jopa viidesti. Mukaan on tullut muitakin lajeja kuten jooga ja bootcamp -tunnit.

jooga.jpg

 

Syömiset ja juomiset ovat osa arkea ja juhlaa. Tiedän mitä saa ja mitä ei. Enkä aina mieti sitäkään.

img_0289.jpg

 

Jatkan tämän blogin kirjoittamista, koska uskon, etten ole ainoa tällainen. Viallinen. Mutta tällä hetkellä onnellinen.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *