Ladataan...
The Feel Good Diary

Synnytyksestä on tänään 13 viikkoa ja kroppa alkaa pikkuhiljaa tuntumaan edes jonkin verran omalta. Vaikka kuinka yrittää valmistautua kehon hitaaseen palautumiseen, tuntuu aika silti välillä tuskallisen pitkältä. On hurjaa, että voi kestää pari kuukautta päästä esimerkiksi lattialta ylös ilman, että sisuskalut tuntuu vaihtavan paikkaa!

Olen käynyt nyt kaksi kertaa äitiysfysioterapeutti Janninan vastaanotolla FemiHealthilla Katajanokalla (hän muuten vastaanottaa nykyään myös Mommy&Me:llä Kulosaaressa) ja molemmilla kerroilla olen lähtenyt kotiin ihan into piukeena! The mission is on! Haluan saada raskautta edeltäneen vartaloni takaisin – mieluummin vielä parempana versiona. Syy, miksi kirjoitan asiasta tänne blogiin, on sen vaikutus tavoitteen toteutumiseen. Mitä enemmän kerrot tavoitteistasi muille, sitä todennäköisempää on, että saavutat ne.

 Haluan taas tuntea oloni kevyeksi, liikkuvaksi, ryhdikkääksi ja vahvaksi – kaikki nämä tuntemukset ovat olleet jokseenkin kadoksissa raskauden jälkeen. En siis varsinaisesti laihduta, sillä en halua tämän prokkikseni vaikuttavan negatiivisesti imettämiseen. Haluan vaan keskittyä syömään hyvin ja sopivasti (en liikaa enkä myöskään liian vähän) ja liikkua. Tauon jälkeen ainakin omalla kohdallani homma vaatii selkeää keskittymistä, jotta esimerkiksi liikunta muotoutuu taas osaksi jokapäiväistä arkea.

Odotin vaa’alle nousua kuin kuuta nousevaa synnäriltä kotiuduttuamme ja voin kertoa, että pettymys oli aika jäätävä vaa’an näyttäessä vaivaiset neljä kiloa vähemmän kuin aamulla ennen synnärille lähtöä. Neljä kiloa?! Juuri ja juuri vauvan paino, saati siihen päälle vielä istukka, lapsivedet sun muut. Sektion jälkeen nousi kuitenkin kokovartaloturvotus, jolla oli osansa tähän minimaaliseen painonlaskuun. Tässä noin kolmen kuukauden aikana paino on onneksi tippunut noin 7 kiloa ”itsestään”. Olen toki pyrkinyt syömään pääsääntöisesti siististi ja tehnyt vaunulenkkejä.

Imetysajan painonpudotukseen vaikuttavat myös hormonit. Hormoni nimeltään prolaktiini hoitaa maidon nostatuksen ja tuotannon, mutta samalla se saakin joillain naisilla kehon pitämään rasvavarastoista kynsin hampain kiinni. Näyttäisi onneksi siltä, ettei asia ole näin omalla kohdallani, koska paino on alkanut putoamaan. Moni tuore äiti voi varmasti myös samaistua siihen, että välillä väsyttää ihan älyttömän paljon ja silloin ei pahemmin kiinnosta jumppailla. Valvominen rasittaa kehoa (ja mieltä!) eikä silloin edes kannata laittaa kroppaa kovalle rasitukselle treenin puolesta.

Olen aina hokenut, että ihminen voi sekä lihottaa että laihduttaa itsensä pelkällä ruokavaliolla. Niinpä ei kannata stressata, jos vaunulenkit tai kotijumpat ei aina kiinnostele. Tärkeintä on syödä riittävä määrä ravinteikasta ruokaa, jota keho pystyy hyödyntämään - silloin aineenvaihdunta hyrrää ja äidin energiatasot ovat parhaalla mahdollisella tasolla.

Käynnit fyssarilla lisäsi mun motivaatiota todella paljon. Odotin saavani tietoa palautumisen tilanteesta ja treeniohjeita, mutta en etukäteen osannut odottaa tätä kaupan päälle tullutta innostuksen määrää :D Nyt tiedän miten voin treenata varmasti turvallisesti ja samalla varmistuin, että kyllä tämä tästä etenee kun vaan jaksan tehdä töitä ja keskityn vauvan lisäksi myös itseeni.

Tässä on tämän hetkinen koko kropan treeni, jota teen kotona. Nämä liikkeet ovat mun tilanteessa turvallisia tehdä. Kierroksia voi tehdä oman kunnon mukaan, itse aloitin tekemällä kolme kierrosta. Varmista oman kehosi tilanne ammattilaisella ennen kuin aloitat treenit synnytyksen jälkeen : )

Kotitreeni raskauden jälkeen

Lämmittelyt ja aktivoinnit

-”Keppijumppaa” harjanvarrella tai muulla vastaavalla (kepin pyöritys leveällä otteella kropan ympäri, kepin vienti eri levyisillä otteilla pään yli etupuolelta taakse ja takaisin, kylkien venytykset jne.)

-Istu syväkyykyssä ja auta venytystä työntämällä kyynärpäillä polvien sisäpuolelta. Voit lisäksi keinutella peppua ja nojaille eri suuntiin ja näin saada venytyksen tuntumaan eri kohdissa. Hyvän lisän tuo kropan kierto: vie toinen käsi lattiaan ja toinen kohti kattoa, seuraa yläkättä katseella.

-Kylkien venytykset makuuasennossa. Vie kylkimakuulla päällimmäinen käsi ja jalka uloshengityksellä pitkään venytykseen ja sisäänhengityksellä takaisin koukkuun. Tämä tuo ihanasti pituutta kylkiin.

-Venytyksiä ja liikkuvuusharjoitteita sen mukaan, mitä keho tuntuu juuri sillä hetkellä kaipaavan.

Tee 1-4 kierrosta kuntosi mukaan.

Treeniä voi varioida fiiliksen mukaan. Vielä en ole ottanut Leviä painoksi mukaan treeniin, mutta hän tykkää katsella äidin rehkimistä sitterissä makoillen : ) Eilen oli niin hyvä energia päällä, että tein kolme kierrosta ja päälle vielä muutaman extrasarjan erilaisia kyykkyjä. Syke nousi, hikikarpalot tuntuivat otsalla ja selässä ja lopussa oli ihan voittajafiilis! Lisäksi sain ihan kunnon tuntuman pakaralihaksiin pitkästä aikaa, jes!

Tsemppiä kaikille tuoreille mameille! Muistakaa siellä ihanassa vauvakuplassa pitää huolta myös itsestänne <3

 

 

 

 

 

 

Ladataan...
The Feel Good Diary

Olen bongannut Instagramin feedistä jo useamman kuvakollaasin vuoden suosituimmista kuvista ja tänä vuonna päätin ekaa kertaa katsoa myös oman tilini suosikit! Tavallaan tulos ei ollut kovin yllättävä, mutta en sentään odottanut ihan jokaisen top ysiin päässeiden kuvien liittyvän raskauteen tai vauvaan :D Toisaalta olin raskaana lähes koko vuoden ja 11. lokakuuta alkaen koko elämä on keskittynyt pieneen Leviin, joten siihen kaikkeen ovat kuvanikin pääosin liittyneet. Ihania kuvia ja ihania muistoja!

Kuva ensimmäisestä ultrasta. Käytiin ostamassa tuo pikkuinen pupupehmolelu ja pari tuttia, koska halusin saada tästä kuvasta suloisen muiston, jossa näkyy myös ensimmäiset hankinnat vauvalle. Tämän kuvan julkaiseminen oli niin hienoa, koska silloin raskaudesta sai ihan oikeasti huutaa koko maailmalle ja ekojen kolmen kuukauden salailu oli vihdoin ohi.

Pienet varpaat synnärillä sekä mun ja Simon tapaamisen kaksivuotispäivä. Oli liikuttavaa viettää tuota päivää perheenä meidän kolmen päivän ikäisen pojan kanssa. Vasta kaksi vuotta sitten me tavattiin Tinder- treffeillä Lintsin Valokarnevaaleilla ja nyt oltiin tässä. Huhuh! <3

Vauvamasu seikkailee. Vietettiin kesäloman toinen osuus Suomi- roadtripillä, joka kulki Helsingistä Jyväskylän kautta Ouluun ja sieltä Vuokatin kautta mökille Kiteelle ja takaisin Helsinkiin. Reissu oli ihana! Saatiin viettää Simon kanssa paljon aikaa kahdestaan (ajokilsoja kertyi paljon!) ennen vauvan syntymää ja nähtiin kaunista kesäistä Suomea. Ulkomaan reissu jätettiin suosiolla väliin, sillä en uskaltanut lähteä mihinkään kauas, jos vaikka synnytys olisi käynnistynyt etuajassa. Mua jopa vähän jännitti nämäkin välimatkat ja isojen sairaaloiden sijainnit. Tämän reissun jälkeen pysyttelinkin sitten pääkaupunkiseudulla, haha!

 

Tyttö vai poika? Tämä video hymyilyttää ihan hulluna! Olin aivan satavarma, että masussani hengailee pieni poika ja kun pallon sisältä sitten pöllähti vaaleansinistä konfettia, oltiin molemmat niin onnellisia. Ei siksi, että poika olisi parempi kuin tyttö, vaan siksi, että oli vaan niin hienoa ja koko asian konkreettisemmaksi tekevää saada tietää sukupuoli. Lisäksi mulle henkilökohtaisesti tuli niin hyvä fiilis siitä, että äidinvaistoni oli oikeassa. Me emme siis itsekään tienneet sukupuolta ennen pallon poksautusta, vaan pyysimme rakenneultran tehnyttä kätilöä kirjoittamaan lapulle tyttö tai poika. Lapun sujautimme pieneen rasiaan talteen. Minä hain sitten oikeanvärisellä konfetilla täytetyn ilmapallon Juhlamaailmasta lappua näyttämällä. Sain idean juurikin Instagramista ja ollaan tosi tyytyväisiä, että toteutettiin homma tällä tavalla.

Kaikki hyvin! Tämä kuva on rakenneultrasta, jossa todettiin vauvan voivan hyvin ja että pieni poika on tulossa. Ultratutkimukset ovat raskausaikana aina sellaisia todella jännittäviä juttuja, joita odotetaan kuin kuuta nousevaa ja toivotaan, että kaikki uutiset ovat iloisia. Meillä oli onneksi näin <3

Vauvamasun ikuistaminen. Tiesin jo alkuraskaudessa, että haluan ottaa kauniita raskausajan kuvia muutenkin kuin itse peilin kautta, heh. Taitava Jossu, keneen tutustuin TFW:llä, otti nämä kauniit kuvat. Päästiin kuvaamaan Kaapelitehtaan Puristamoon, joka oli ihan napakymppi kuvausympäristö. Kuvista tuli pehmeitä mutta samalla rosoisia, täydellistä!

Huomenna tavataan! Simo otti tämän söpön kuvan 10.10. eli Levin syntymää edeltävänä päivänä. Pitelen kädessäni pienen pieniä Niken tennareita, jotka saimme babyshower-lahjaksi ystäväpariskunnalta. Nyt tyylikkäät popot ovat ikkunalaudalla Levin pinniksen vieressä.

Lisää vauvamasun kuvailua. Tämä kuva on samalta päivältä Kaapelitehtaalta kuin aikaisempi masukuvailun otos. Olin niin tyytyväinen kuviin ja oli ihanaa tuntea niin, sillä olin jo aika kauan tuntenut oloni tukalaksi, kömpelöksi ja turvonneeksi palloksi. Tämä kuvaussessio teki todella hyvää itsetunnolleni ja pystyin paremmin näkemään kauniin raskausvartaloni <3

Ekoja masukuvia. Simo otti tämän kuvan toukokuussa lähellä uutta kotiamme, johon olimme muuttaneet huhtikuussa. Melkein jokainen vaunulenkkini kulkee tämän puunrungon ohi ja se tuo aina mieleen alkukesän hyvän sään ja pyöristyneen vauvamasun ihmettelyn.

 

 

Ladataan...

Pages