Case Veitola & Sieppi kohta kohdalta toimittajan ja feministin näkökulmasta

Katsoin vasta tänään kohutun EVS:n haastattelun, josta Sara Sieppi loukkaantui häntä haastatelleelle Maria Veitolalle. Sieppi kokee Veitolan asettaneen hänelle ansan kysymällä suorassa lähetyksessä muuta kuin mitä etukäteen oli sovittu. Monet katsojat ovat yhtyneet Siepin kokemukseen, ja Veitolaa on laajalti syytetty kiusaamisesta ja kritisoitu epäfeministisestä toiminnasta siksi, että hän tuntuu haluavan nöyryyttää toista naisoletettua suorassa lähetyksessä.

Kävin haastattelun läpi kohta kohdalta, ja päällimmäiseksi fiiliksekseni jää se, että Veitola ei suostunut aliarvioimaan haastateltavaansa etukäteen kysymyksiä miettiessään.

Mitäkö tarkoitan tällä? Yritän avata asiaa.

screenshot_2018-09-04_at_12.32.04_0.png

Veitola aloittaa haastattelun listaamalla, mitä on Siepin Instagram-kuvissa nähnyt: skumppaa, bailausta, lomamatkoja, kalliita laukkuja ja avaria kaula-aukkoja. Näin hän – toki alleviivaten – maalaa lyhyesti katsojalle sen taustan, mitä vasten tuleva haastattelu esitetään.

“Mitä mun pitäis tietää susta?”, Veitola kysyy. Sieppi onnistuu heittämään suht rennon oloisen vastapallon, ja tilanne pääsee jatkumaan. Veitola listaa merkki merkiltä Siepin omistamia laukkuja, jotka on nähnyt tämän Instagram-kuvissa, ja Sieppi alkaa näyttää selkeästi vaivaantuneelta. Tätä vasten Veitola heittää pöytään otsikot ja kirjoitukset Siepin veloista: “Miten sä selität tän kaiken? Mistä sun rahat tulee ja mihin ne menee?”

Sieppi näyttää silmiini pettyneeltä, mutta vastaa järkevästi ja selkeästi; kertoo nuorena aloitetun yrityksen hoitamatta jääneistä ALV-maksuista ja siitä, kuinka kaikkea oli hankala ottaa kerralla haltuun, kun liiketoiminta alkoi rytinällä. Veitolan kysymystä on syytetty ilkeäksi, mutta nähdäkseni se on varsin relevantti – varsinkin kun ottaa huomioon, että aihe on ollut jo muutenkin medioissa esillä. Siitä olisi helppo jatkaa pohtimaan, onko somejulkkiksella vastuu aiheuttamistaan mielikuvista ja saattaako tällaisen elämän esittely julkimoa fanittavia nuoria ihmisiä elämään yli varojensa. Nykyisestä työstään Sieppi ei mainitse mitään, vaikka siihen on tarjottu tilaisuus.

“Näyttääkö sun elämä liian helpolta?”

Keskustelu jatkuu ihmisten reaktioihin Siepistä, ja hän pohtii, ettei tiedä miksi ihmiset vihaavat häntä. Siihen Veitola esittää relevantin vastausvaihtoehdon kysymällä “Näyttääkö sun elämä liian helpolta?” Kysymys tarjoaa oivallisen tilaisuuden pohtia sosiaalisen median tarkoitusta ja lainalaisuuksia, ja Sieppi vastaakin, ettei some ole oikeaa elämää vaan inspiraatiota seuraajille.

Veitola ottaa esimerkiksi Siepin “though morging”-kuvan ja esittelee sen rinnalle omansa, jossa poseeraa ilman meikkiä sotkuisen pöydän ääressä.

Tässä kohtaa Veitola ehkä vähän eksyy aiheesta, sillä kuvien rinnastaminen olisi huomattavasti perustellumpaa, jos se johtaisi keskusteluun vaikkapa siitä, kuinka olennaista sosiaalisessa mediassa on tai olisi näyttää “totuus” elämästä. Totuuden käsite olisi myös kiinnostavaa avajata tässä – onko Veitolan oma esimerkkikuvakaan vain dokumentaatiota vai erikseen suunniteltu kuva sekin, joka vain kertoo erilaisia asioita kuin Siepin kuva? Sen sijaan Veitola kysyy, miten Siepin kuva on otettu. Sieppi saa tästä helpotuksen hetken ja vastaa jopa vitsaillen antamalla Veitolalle vinkkejä kuvien julkaisuun. 

Sitten Veitola vaihtaa äkkiarvaamatta suuntaa: “Ootsä feministi?

Temppu on ehkä katalan tuntuinen, mutta toimittajilla varsin yleisessä käytössä. Haastateltavalle esitetään vuorotellen vaikeita ja helpompia kysymyksiä; helpompien tehtävä on saada haastateltava rentoutumaan ja vaikeampien kaivaa ulos jotain mitä ei ole jo sataan kertaan kuultu. Tällainen yllätyshyökkäystaktiikka on tietoinen valinta, jolla testataan myös haastateltavan asiantuntemusta – onko somejulkkis perillä toimintansa vaikutuksista ja tietoinen omasta asemastaan.

Sieppi ei vaikuta olevan. Joskin hän näyttää myös sen verran hermostuneelta, että ajatukset saattavat lyödä tyhjää. Ei-suorassa lähetyksessä tässä kohtaa voitaisiin esittää rauhoitteleva, helpompi kysymys ja yrittää lähestyä isolta ja hankalalta tuntuvaa aihetta sitten uudesta suunnasta. Suorassa lähetyksessä tällaiseen ei tietenkään ole aikaa, mikä automaattisesti tarkoittaa, että haastattelussa täytyy käydä aika suoraan asiaan.

”Tämän voi tulkita pätemisenä, mutta myös haastateltavan auttamisena: haastattelija haluaa varmistaa, että haastateltava ymmärtää kontekstin ja kysymyksen siten kuin ne on tarkoitettu.”

Veitola päätyy kuitenkin pohjustamaan seuraavaa kysymystään pidemmän kaavan kautta avaamalla sitä, kuinka naisen vartalo on yhteiskunnassamme seksualisoitu. Tämän voi tulkita Veitolan omana pätemisenä, mutta myös haastateltavan auttamisena: haastattelija haluaa varmistaa, että haastateltava ymmärtää kontekstin ja kysymyksen siten kuin ne on tarkoitettu. Veitola kyllä pohjustaa kysymystä melko kauan ja vetää siinä huomion ehkä turhaankin itseensä, mutta tarjoaa samalla Siepille aikaa ajatella aihetta sekä loistavan tilaisuuden avata asiaa omasta näkökulmastaan. Sieppi pääseekin kertomaan, että avaa elämänsä ei-niin-kiillotettua puolta blogissaan Instagram-tilinsä vastapainoksi. 

screenshot_2018-09-04_at_12.31.18.png

Seuraavaksi Sieppi tuo esiin äärimmäisen mielenkiintoisen ja itselleni ainakin täysin uuden ilmiön: miehet lähettävät hänelle rahaa PayPalin kautta ja toivovat hänen tulevan rahaa vastaan luokseen. Sieppi kertoo ensireaktiostaan tällaisessa tilanteessa ja siitä, kuinka sen jälkeen oli alkanut pohtimaan tilanteen kamaluutta. Veitola esittää tarkentavan kysymyksen, joka samalla myös alleviivaa miehen teon absurdiutta: “Luuleeks hän siis että sä oot huora?” 

Tässä kohtaa keskustelu olisi voinut lähteä mielenkiintoisille urille, kun Sieppikin ensimmäistä kertaa rohkeni avata omia ajatuksiaan ja kokemustaan. Aika kuitenkin näyttää loppuvan, ja Veitola tekee kieltämättä kummallisen ja alentuvan sävyisen loppujuonnon. Kukkakaalipirtelöiden juominen taas on piikki suoraan puolustusministerille, ei Sara Siepille, joka onnistuu vielä heittämään varsin osuvan ja itseironisen loppukaneetin.

Summa summarum: ei välttämättä sisällöllisesti kaikkein onnistunein haastattelu Veitolalta, sillä keskustelu vaikutti hieman poukkoilevalta eikä mihinkään asiaan pureuduttu syvemmin, jos Sieppi tarjosi siihen mahdollisuuden. Sieppi vaikutti jo studioon saapuessaan jännittyneeltä ja epävarmalta, jolloin tietysti haastattelijan tehtävä olisi saada hänet tuntemaan olonsa sen verran rennoksi, että haastattelu sujuisi mahdollisimman hyvin. Suoran lähetyksen aika on kuitenkin rajallinen, joten siinä on mentävä suorilta asiaan.

”Inhottavampaa olisi, jos Veitola olisi tätä haastattelua varten luopunut tyylistään ja esittänyt Siepille vain kivoja ja helppoja kysymyksiä, koska olisi jo etukäteen ajatellut, ettei tämä varmastikaan osaa pohtia vastuutaan ja positiotaan saati tiedä mitä feminismillä tarkoitetaan.”

Suoruudesta huolimatta en näe videolta Veitolan ilkeyttä. Hän on toimittaja, jonka työ on esittää kysymyksiä, ikäviäkin.

Inhottavampaa olisi, jos Veitola olisi tässä haastattelussa luopunut tyylistään ja esittänyt Siepille vain kivoja ja helppoja kysymyksiä, koska olisi jo etukäteen ajatellut, ettei tämä varmastikaan osaa pohtia vastuutaan ja positiotaan saati tiedä mitä feminismillä tarkoitetaan.

Siepillä olisi ollut varsin hyvä tilaisuus avata motiivejaan silotellun Instagraminsa takana ja puhua naisen oikeudesta omaan kehoonsa ja siihen, miten ja mihin sitä käyttää. Se, ettei hän niin osannut tai halunnut tehdä, vaikka pallo niin sanotusti syötettiin lapaan, ei ole Veitolan vika tai Veitolan ilkeyttä.

screenshot_2018-09-04_at_12.31.40.png

Sieppi kritisoi jälkeenpäin, että Veitola kysyi aivan muuta kuin mistä oli etukäteen sovittu, mutta mistä sitten oli sovittu?

Itse Sieppi kirjoittaa blogissaan, että sisällöstä oli puhuttu etukäteen seuraavasti: “Millaista työtä some on? Mitä kaikkea sen taakse kätkeytyy? Mitä se vaatii ja mitä se antaa?” Ja postauksensa hän lopettaa: ”Olin melko järkyttynyt, että kirjaimellisesti yksikään kysymys ei liittynyt siihen, mistä alunperin puhuttiin.”

On mahdollista, että Sieppiä on johdettu tässä asiassa harhaan. Haastattelupätkällä esitetyt kysymykset ovat kuitenkin nähdäkseni juuri sitä, mitä Sieppi itse kirjoittaa etukäteen sovitun.

Ohjelman ja viimeistään sitä kautta Veitolan tyylin voisi luulla olevan Siepille tuttu. Ja mikäli ei ole, tuntui hän lähteneen haastatteluun valmistautumatta. Ajatteliko Sieppi siis, että häntä kohdeltaisiin haastattelussa eri tavalla kuin muita julkimoita ja jos, niin miksi?

”Ei feminismi tarkoita sitä, että naisten tulisi vain kehua toisiaan kyseenalaistamatta itseään tai muita naisia.”

Mielestäni Veitola esitti varsin relevantteja kysymyksiä, joihin olisi ollut todella mielenkiintoista kuulla pohdinnan tuloksena syntyneitä vastauksia. Uskomattomimmalta koko hommassa nimittäin tuntuu se, ettei tiettyä elämäntyyliä esittelevillä somekuvilla ilmeisesti itsensä elättävä ihminen näytä lainkaan pohtineen omaa vastuutaan vaikuttajana.

Yhtä kaikki, Sieppi näytti ulkopuolisen silmin pärjäävän haastattelussa varsin hyvin, ja harmi että hänelle jäi siitä petetty olo. En kyseenalaista Siepin kokemusta huijatuksi tai kaltoinkohdelluksi tulemisesta, mutta epäfeministiseksi en Veitolaa lähtisi syyttämään.

Ei feminismi tarkoita sitä, että naisten tulisi vain kehua toisiaan kyseenalaistamatta itseään tai muita naisia. Se on jatkuvaa pohdintaa oman aseman suhteesta muiden asemiin ja myös oman itsen kyseenalaistamista. Olisi ollut Veitolalta alentuvaa olettaa etukäteen, ettei Sieppi ole tällaiseen kyennyt.

Haastattelun rakenteeseen oli istutettu ajatus, että myös kalliita käsilaukkuja ja paljasta pintaa työkseen esittelevä ihminen voi olla fiksu ja tiedostava. Se on nimenomaan feministinen ajatus.

Kommentit (2)
  1. Jep – uskon kanssa, että Veitolan kuvat on tavallaan ihan yhtä suunniteltuja tai ainakin laskelmoituja, ne vain välittävät erilaisia asioita. Näiden kahden muokatun todellisuuden välistä keskustelua olisi ollut kiinnostavaa seurata, mutta valitettavasti kumpikaan, Veitola tai Sieppi, ei vienyt haastattelua siihen suuntaan.

  2. Minäkin katsoin vihdoin tuon pätkän, kun siitä on niin kohkattu. Veitolan tyyli ei ole minulle kovin tuttu ja Siepistä en tiedä juuri mitään. Mielestäni hän pärjäsi kuitenkin ihan hyvin ja minusta tuntuu, että monet Sieppiä myötäilevät kommentit ovatkin vähän sellaisia, että itse asiassa Sieppiä vähän aliarvioidaan ja puolustellaan siksi, ettei hän kykene vastaamaan Veitolalle yhtä napakasti takaisin vaan on altavastaava.
    Sieppi myös perusteli hyvin instatilinsä tarkoitusta. Asian kääntöpuoli on sitten se, että nuoret seuraajat eivät ehkä ihan ymmärrä kontekstia. Kyllä Siepin ja muidenkin somejulkkisten elämä vaikuttaa kovin helpolta, mutta itse en kyllä kaipaa joka kanavalle sitä arjen inhorealismia ja ihan vain arkea. Nuoret saattaisivat tarvita herättelyä. Se Veitolan arkikuvakin saattoi olla yhtä suunniteltu kuin Siepin ja sai varmaan paljon tykkäyksiä. 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *