Onko valtamedia feministi?

Katsoin juuri YouTubesta suureen suosioon nousseen videon. Siinä BBCn uutisankkuri Cathy Newman haastattelee professori Jordan Petersonia hänen uudesta kirjastaan, patriarkalismista sekä palkkataso-arvosta.
Asetelma on alusta alkaen selvä. Newman on feministi ja Petersonin tieteelliset faktat ja näkemykset eivät istuneet toimittajan maailmankuvaan alkuunkaan. Keskustelu ei ollutkaan toimittajan osalta mitenkään rakentavaa. On muuten huolestuttava todistaa jälleen esimerkkiä siitä, miten valtamedia on kaikkea muuta kuin puolueeton. Ja siitä ei synny hyvää journalismia.
Haastattelu oli siis Newmanille ammatillisesti nöyryyttävä. Siitä seurasi Britanniassa valtava mediahaloo ja toimittajan maine oli melkoisen kuralla. Ja syystä. Suosittelen lämpimästi katsomaan klipin YouTubesta jos haluaa avartaa omia näkemyksiään.
Mediaa ei tarvitse paljon seurata kun huomaa, että se rakastaa feministejä. Vahvoja naisia jotka taistelevat patriarkalismia vastaan. Patriarkalismi ja feminismi ovat mediaseksikkäitä sanoja. Mutta mikä siinä mättää?
No, feminismi nykypäivän ilmiönä heijastaa surullisen usein kyynistä maailmankuvaa jossa miehet nähdään pahoina voimina. Kaikki mitä miehet ovat saavuttaneet, tuntuu olevan naisilta pois. Lisäksi postmoderni feminismi levittää myyttejä jotka eivät perustu tutkittuun tietoon. Yksi näistä myyteistä on patriarkalismi länsimaissa. Mietin muuten, että olisiko Newman kuunnellut Petersonin ajatuksia avoimemmin mielin, jos Peterson ei olisi keski-ikäinen valkoinen mies vaan nuori nainen (kuten minä ;)) ? Thoughts?

Cathy Newman, BBC:n toimittaja penäsi haastattelunsa aikana Petersonilta muun muassa miksi vain 7% FTSE 100 yritysten (Lontoon pörssiin listatut 100 suurinta yritystä) toimitusjohtajista on naisia. Peterson totesi ensimmäisenä, että no, kuka siihen asemaan haluaa? Se on muuten erittäin hyvä kysymys.
Suuryritysten johtajien elämä ei ole ruusuista. Ei vapaa-aikaa, ei aikaa perheelle tai puolisolle. All work no play. Miksi näitä tilastoja paukutetaan Naisen marssilla, feministisissä ryhmissä ja mediassa? Se kuuluisa 7% edustaa niitä naisia jotka ovat uhranneet kaiken: perheen vapaa-ajan, ystävyyssuhteet. He ovat kivikovia bisnesnaisia ja syystäkin korkealla johtoasemassa. Heitäkö me haluamme olla?
Ja siis kröhöm, jos eläisimme patriarkaalisessa kulttuurissa, meillähän ei olisi edes näitä seitsemää prosenttia johtajanaisia olemassakaan.. ;)
Mitä ajatuksia herää? Jos katsoitte klipin (suosittelen uudestaan!) niin mitä fiiliksiä se synnytti?
Kivaa alkanutta viikkoa kaikille!
<3