Liebster Award eli tarinoita dominoivasta piereskelijästä
Tove Janssonin tytär haastoi minut tähän pienten blogien boostaus- haasteeseen. Nää oli ehkä parhaimmat kysymykset, mihin oon tätä haastetta seuraillessani törmänyt. Enemmittä puheitta:
1. Kenen haluaisit lukevan blogiasi ja miksi?
Mulla on vain yksi äitikaveri, ja sekin on mun oma sisko… Kaikki muut +/- 30 -kaverini elävät villiä matkustelun ja tinderin elävöittämää elämää, eikä niitä kauheasti kiinnosta mun äitiyskriisit. Parhaimmillani olen saanut blogeista vertaistukea ja vahvistusta sille, että äitiys on oikeasti superkiinnostava juttu. Summa summarum: tahdon rypeä äitiydessäni niin, että muutkin näkevät. Haluaisin kirjoittaa myös muista aiheista, eikä minusta oikeastaan pitänyt tulla mitään mammabloggaajaa. Olenkin blogin myötä yllättynyt, kuinka en voi kirjoittaa mistään mainitsematta lasta.
2. Mitä pelkäät?
Mulle on tullut järjetön pelko lapsen menettämisestä. Pelkään sitä niin paljon, että kuvittelen sen käyvän jossain vaiheessa toteen. En pysty lukemaan juttuja lasten kuolemista, ja sitä koskevat uutiset ahdistavat mua syvästi. Pelkään myös, että lapsesta tulee narkkari tai että se ei halua tulla kylään aikuisena. Vastaan siis: menetyksen pelko, joka kulminoituu pääasiassa lapseen.
Pienemmistä asioista pelkään, etten koskaan tule menestymään (omassa mittakaavassa). Pelkään olevani muita huonompi.
3. Ketä kadehdit?
Rohkeita ihmisiä. Monesti asioita saa, kun ne uskaltaa ottaa. Kukaan ei ota asiakseen estää sinua, jos olet päättänyt jotain saavuttaa. Mä oon todella nössö ja miellyttämishaluinen persoona, enkä uskalla elämässä tarpeeksi.
Mulle on tullut myös vähän ulkonäkökriisiä ja myönnän ahdistuvani jos näen ihmisen, jota pidän itseäni paljon kauniimpana. Tää on vähän häpeällistä puhumattakaan turhasta, ja pyrin tästä pois.
4. Mitä rakkaus on?
Tähän aloin vastaamaan viimeisenä, enkä tiedä osaanko vieläkään… Mulle rakkaus ei ole mikään yleinen tunne, jota voi tuntea koko universumia kohtaan. En ole kovin hippi siinä mielessä. Mä laitan rakastamieni ihmisten tarpeet omieni yläpuolelle (lapsi) tai samalle tasolle (puoliso). Tuo on ehkä ainoa konkreettinen määritelmä, jonka osaan antaa. Rakastettuni eivät ole minusta erillisiä olentoja, niin kuin muut ovat, vaan koen yhteenkuuluvuutta heidän kanssaan. Koen myös suurempaa empatiaa niitä kohtaan, keitä rakastan. Muiden ihmisten ongelmat kiinnostaa mua rehellisesti sanottuna hyvin rajallisessa määrin, mutta en kestä nähdä rakkaideni kärsivän.
5. Oletko kokenut jotain yliluonnollista?
Mä yritän olla mahdollisimman epähenkinen ihminen, mutta myönnän yksi päivä kokeneeni jotain, joka sai mut hetkeksi uskomaan siihen, että elämä on ennalta kirjoitettu. Olin kaupassa tekemässä eräälle toiselle ihmiselle ostoksia. Mietin siinä, kuinka viimeyönä näin unta, että olin ostamassa kananmunia ja kassalla kaikki kananmunat rikkoutuivat, ja jouduin hakemaan uuden satsin. Mietin, kertoiko uni mokaamisen pelosta. Ja kuten nokkelimmat-pokkelimmat varmaan arvaavat, kananmunat totisesti menivät rikki oikeastikin ja menin ostamaan uuden kennon. Todellisuudessa tosin ehdin pyörälle asti.
Ja sit mua hävetti, että suhtaudun niin skeptisesti kaikkien muiden yliluonnollisiin kokemuksiin, mutta yksi uni kananmunista sai mut melkeen vaihtamaan leiriä, vaikka se on niin helposti selitettävissä alitajunnalla.
Ja on toinenkin! Eräs ennalta tuntematon nainen sanoi minulle vasta mieleeni syöpyneet sanat (”elokuun helteet saa ihmiset tekemään hirveitä asioita toisilleen”), jotka myöhemmin, nopean mutta perusteellisen parisuhdekriisin käytyäni, tuntuivat pelottavan enteellisiltä.
Jatkan hoettuani hetken mantramaisesti en-oo-henkinen-en-oo-henkinen…
Lisään tähän vielä, että syy sille, miksen halua olla henkinen ei ole halveksunta, vaan koska sukuni naisilla on niin paljon yliluonnollisia, pelottavia kokemuksia. En tahdo viestejä kuolleilta ja olen täten päättänyt olla rationaalinen muija, jonka henkiportit pysyy kiinni. Ei siis sillä, että oikeasti mihinkään uskoisin… ;)
6. Osaatko soittaa jotain soitinta?
En. 9-vuotiaana harmittelin, että olen liian vanha oppimaan mitään kunnolla, ja jätin soittohaaveet sikseen siitä päivästä eteenpäin.
7. Mikä olisi stripparinimesi?
Intuitiivisesti vastaan että… Jupiter.
Ja sitten lähdin tulkitsemaan strippari-minääni wikipedian avulla:
”Jupiter on enimmäkseen nestemäisestä vedystä ja heliumista koostuva jättiläisplaneetta, jonka kaasukehässä on valtavia virtauksia ja pyörremyrskyjä. Jupiterin massa on 2,5 kertaa suurempi kuin kaikkien muiden planeettojen yhteensä. ”
Ja imartelevampi:
” Jupiter vaikuttaa vetovoimahäiriöillään monien komeettojen ja asteroidien ratoihin, ja on kyennyt sieppaamaan itselleen suuren kuuperheen.”
Dominoiva piereskelijä. Valikoivaan makuun…
8. Millainen oli ensisuudelmasi?
Suutelin erittäin epäkiinnostavaa henkilöä saadakseni vaihtokaupassa kaljaa… Ällöttää vieläkin. En oo ehkä koskaan kehdannut kertoa tätä kenellekään.
9. Mikä on ällöttävin tapasi?
Kaivan nenää. En pysty olemaan, jos tunnen, että siellä on joku kuivettunut kokkare.
10. Syötkö eläimiä, miksi?
Nykyään syön kalaa, maitotuotteita ja kananmunia, joten mun kasvissyönniltä on aikalailla pudonnut pohja. En voi perustella tätä oikeaksi, joten en sitä tee. Oon ajatellut, että oon kuin autoileva ihminen, joka tekee pienen eko-teon pyöräilemällä töihin. Ilman maitotuotteita mun on hankalaa pysyä normaalipainossa ja alan laihtumaan aika rajusti, joten yleensä kokeilujen jälkeen olen ottanut ne takaisin ruokavalioon. En tiedä miksi puolustelen asiaa tällä, koska se on varmasti pienellä vaivannäöllä korjattavissa. Mutta niin, laiskuus ja vähentynyt empatia maailmaa kohtaan voisi olla rehellinen vastaus kysymykseen.
11. Mitä ihan oikeasti haluaisit tehdä työksesi jos rahasta ei olisi väliä ja taidot riittäisivät?
Haluaisin olla tutkija, mutta sen sijaan että minun pitäisi erikoistua johonkin tiettyyn asiaan, tahtoisin tutkia mielivaltaisesti aina kulloinkin itseäni kiinnostavaa aihetta. Minun ei koskaan tarvitsisi saada yhtään tutkimusta valmiiksi, mutta rahoitusta hankkeilleni tulvisi ovista ja ikkunoista. Olisin täysin varauksetta ihailtu hahmo tiedepiireissä.
Onko moukkamaista olla haastamatta ketään? On ehkä vähän. Keksin haastettavaksi vain neljä seuraamaani blogia, siis sellaisia, jotka eivät ole tätä tehneet ja joita ei tietääkseni ole haastettu. Voin haastaa myöhemmin!
Haasteen ohjeet:
- 1. Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja linkkaa hänen blogiinsa.
- 2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
- 3. Nimeä ja linkkaa 11 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 lukijaa.
- 4. Keksi 11 uutta kysymystä nimetyille.