Mitä mulle kuuluu?

Jahas en ole sitten tänne blogiin kirjoittanut kahteen kuukauteen. Taisin vaipua kunnolliseen self-isolation moodiin. Eikä oikeastaan ollut varmaan paljon edes kirjotettavaa, koska vietin melkein 8 viikkoa 24/7 kotona. Sen verta, että kävi ruokakaupassa ja pari kertaa viikossa rannalla kävelee – that’s it.

No mutta mitä mulle kuuluu tällä hetkellä. Oon tosiaan viettänyt nyt 2,5kk täällä mun ystävieni luona Macleanissä. Alunperin mun ajatus oli, että oon täällä kuukauden ja sitten jatkan matkaani joko Perthii tai jonnekki farmille (ja tietty suurin toive oli, että meen takas Gold Coastille töihin). No tämä kuukausi venyikin sitten melkein 3 kuukaudeksi, koska täällä Australiassa tuli aika kovat corona-rajotteet päälle. Nyt vasta 3 kk jälkeen niitä on hellitty ja tuntuu, että kohta ollaan taas normaalissa elämässä. Vieläkin esimerkiksi osa maan sisäisistä rajoista on kiinni, tämä New South Walesin raja on koko ajan ollut auki – eli juuri tämä osavaltio missä asun tällä hetkellä – mutta esimerkiksi Queensland (jossa Gold Coast sijaitsee) raja on edelleen kiinni. Toissapäivänä uutisissa sanottiin, että se vihdoin avattaisiin 10.7. Rajat kiinni tarkoittaa siis sitä, että sinne ei ole asiaa ellet ole resident tai hakemassa resident pysyvästi eli muuttamassa sekä että toimitat jotain essential tavaraa sinne. Eli huvin vuoksi ei mennä osavaltioihin joissa rajat ovat kiinni. Osavaltiot myös itse päättävät, miten noita rajoituksia hellitetään. Täällä piti alunperin tulla voimaan step 2 nyt tänä viikonloppuna, mutta koska tapauksia ei ollut niin paljon enää ja uusia tapauksia ei tullut, tätä aikaistettiin muistaakseni kesäkuun alusta. Eli esimerkiksi nyt kuntosalit sai avata (amen <3), kaupat kaikki saa olla auki, ravintolat/pubit saivat avata ovensa ei vain take away vaan, että ihmisiä saa olla sisällä 20-50 (NSW 50, QLD 20). Ja muitakin juttuja hellättiin paljon! Elämä alkaa näyttää ja tuntumaan taas siltä mitä se oli – en tiedä onko normaali enää oikea sana tähän, koska mikä nyt on normaalia?

Oon viettänyt tällä paljon aikaa ystävieni lapsien kanssa ja elänyt lapsiarjessa 🙂 Hyvää totuttelemista sitten joskus tulevaisuuteen 😀 Niin kuin aikaisemmin mainitsen emme ole paljon tehneet mitään erityistä, koska on pitänyt tätä self-isolationii vielä vaalia. Kerran viikossa käydään ruokakaupassa tekemässä viikko ostokset, sitten välillä käydään Yambassa rannalla kävelee ja sitten yritän urheilla mahd.paljon (en todellakaan niin kuin ennen ja se näkyy käsivarsista ja vyötäröltä!). Koska salit ovat olleet kiinni, olen käynyt lenkillä joko työntäen Viia rattaissa ylämäkiä ylös tai sitten koiran kanssa tai ihan itsekseen. Tää Macleani on yhtä ylämäkeä, eli lenkit on aika raskaita 😀 Alotin myös tekee online pilatesta ja ai että kun vatsalihakset (ne pienet mitkä jäljellä…) on kipeät sen jälkeen! Yritän tehdä pilatesta 3krt viikossa, yleensä silloin kun ulkona on huono sää eikä huvita mennä lenkille.

Itseasiassa mun yks suomalainen kaveri tuli käymään täällä Macleanissä kun oli ajamassa NSW:ltä takaisin Gold Coastille tai siis muutti takaisin sinne ja pysähtyi tähän pariksi yöksi. Oli kiva nähdä pitkästä aikaa, koska hän lähti NSW:hen samana päivänä kun minä silloin huhtikuun alussa. Oli kiva vaihtaa kuulumiset ja näyttää Macleania & Yambaa hänelle – ja tietty tätä mun arkea millaista nyt elän. Pikkasen erilaista kun Gold Coast arki 😉 Hän kysyi minulta jossain vaiheessa, että miten olen niin rauhallinen ja tasapainoisen oloinen. Hetken pohdin tätä myös itse, ja totesin että totta – olen todella tasapainossa ja calm tällä hetkellä. Koska yleensä olen se stressaava persoona ja ahdistun helposti. Vastasin ystävälleni, että jotenkin minulla on vain kaikki asiat tällä hetkellä niin hyvin. Vaikka olen työtön, en tiedä tulevasta, rahat käy vähiin, olen kaukana kotoota, corona… silti tunnen oloni hyväksi. Sanoin myös, että se johtuu varmaa siitä, että minulla on katto pään päällä, minulla on rahaa maksaa laskuni, minulla on ihana perhe ympärilläni, ei tarvitse laskea pennejä että saanko ostettua ruokaa itselleni, eikä tarvitse miettiä mitään miesmurheita! Joka päivä olen vain kiitollinen, että ystäväni ottivat minut tänne ”huostaan” <3 (vähän tuli tippa linssiin tässä, kuinka paljon sitä arvostaakaan sitä, että ihmiset auttavat toisia joilla on vähän vaikeaa.)

Soitin tässä muutama viikko sitten yhdelle suomalaiselle agentille, joka auttaa suomalaisia tällä opiskelu asioissa. Olin ollut häneen jo yhteydessä alkuvuodesta ihan vain kysyäkseen miten koko opiskelu juttu täällä Australiassa menee. Minulla on siis tällä hetkellä tätä working holiday visaa jäljellä 2,5kk. Kun juttelin hänen kanssaan puhelimessa selvisi, että saan opiskella tällä visalla 4kk (minulla ei ollut tästä mitään tietoa)! Tämä oli siis aivan erinomainen uutinen, koska mietin että mitä hittoa nyt teen loppuajan tai lähinnä, että tuntuu vain turhan pantilta olo tällä hetkellä, kun ei ole töitä, ei opiskele ei oikeen ole elämässä mitään rutiinia, joten olin niin onnellinen että voisin opiskella! Minullahan oli suunnitelmissa enivei aloittaa opiskelut, sitten kun tämä visa umpeutuu elokuun lopussa – mutta hyvä, että voin aloittaa jo nyt. Pari päivää meidän puhelun jälkeen olinkin jo täyttämässä koulun hakupapereita. Minulla oli kaksi koulua mielessä, toinen Gold Coastilla ja toinen Brisbanessä, tein molemmista vertailua ja päädyin Gold Coastin kouluun. Samalla sain myös kuulla, että yksi kaverini suomalainen tuttu aloittaisi myös tässä koulussa! Minulla oli noin tunti aikaa täyttää koulun hakupaperi, jos halusin kurssit alennushinnalla. Toiveenani olisi, että olisin alkanut opiskelemaan ravintoterapeutiksi, mutta se olisi maksanut sellanen 18 000 AUD VUODESSA – joten juu ei 😀 Halusin myös alkaa opiskelemaan, jotain josta haluan ammatin sekä mikä kiinnostaa minua. Päädyin siis valitsemaan Certificate 3 & 4 in Fitness kurssit, eli valmistun Personal Traineriksi sekä liikuntaohjaajaksi. Koulu kestää yhteensä 1,5 vuotta. Voin kirjoittaa vielä tarkemman postauksen tästä kouluun hausta.

Noin viikko sitten koulusta tuli hyväksymiskirje, että olen päässyt kouluun! Kouluni alkaa jo 29.6 eli kaikki tämä tapahtui aika nopeasti! Muutan takaisin Gold Coastille tuossa reilu viikon kuluttua! Tuntuu jotenkin niin hassulta… mutta silti oon tosi innokkaana! Varmaan tulee kova ikävä tyttöjä ja Lunakoiraa – koska ne ovat olleet nyt mun jokapäiväistä arkea. Samalla myös tuntuu oudolta mennä takas, koska tällä hetkellä tää Maclean tuntuu mun kodilta ja tämä asunto tuntuu mun kodilta. Tulihan tässä vietettyä se 3kk. No onneksi tää on lähellä niin pääsen aina kylään 🙂

Ens viikolla pitääki sitten alkaa käymään vähän tavaroita läpi ja taas pakkamaan mun kaksi matkalaukkua :D Pitäisi myös löytää joku asunto mulle Gold Coastilta, mut eiköhän se tästä taas ala rullaamaan – toivon mukaan :)

Toivottavasti hetkeksi kaikki vastoinkäymiset olisi nyt koettu ja vois taas vaan nauttia elämästä! Seuraava postaus tuleekin varmaan sitten kun olen aloittanut koulun ja miltä taas Gold Coastin elämä tuntuu.

Ja näin siinä käy kun ei hetkeen kirjoita… romaanihan tästä melkein tuli! :D

<3 Fanny