Täällä sitä asustellaan nyt – Gold Coast, Queensland, Australia

Täällä sitä nyt sitten vihdoin ollaan – Australiassa! Monen vuoden unelmoinnin jälkeen, olen vihdoin täällä!

Lähdin Balilta viime viikon keskiviikko iltana. Ja lähtö oli todella rankka yhtäkkiä… Kun olin saanut pakattua kaikkia kamani, huoneeni näytti niin tyhjältä ja omituiselta. Sitten sitä jotenki tajusi, että nyt se olen minä joka lähden. Luovutin huoneen päivällä ja palautin skootterin. Kävin vielä lounaalla naapurini Anastasian kanssa, tilasin hierojan kotiin ja otin tunnin hieronnan (4e). Käytiin sitten vielä illalla syömässä dinneri yhdessä Anastasin kanssa ja sitten otinkin taksin kentällä. Lähtö hetkellä kun hyvästelin naapuri tytöt tuli itku ja se ei hetkeen loppunutkaan. Taksikuski kysyi tarvitsenko nenäliinoja, kun pillitin niin paljon 😀 Vaikka tuo 3 kk olikin pitkä aika ja olisi ehkä sittenkin voinut olla lyhyemmän ajan – niin on se Balilta lähtö aina vaan niin haikeeta… Varsinkin kun tutustuin niin kivoihin ihmisiin siellä ja sain uusia ystäviä. Kentällä itku jo helpotti kun check in jonoon pamahti komeita aussimiehiä ja tajusin, että en ole menossa Suomeen vaan Australiaan – eli all good! 😀

Lento Denpasarista Brisbaneen kesti 5h 30minuttia ja nukuin melkein koko lennon. Brisbanen kentällä mietin mihin kaikkeen sitä nyt joutuu tulli ja passitarkastus, mutta kaikki meni erittäin helposti. Kun saavuin mies ohjasi minut epassi tarkastukseen, koska minulla on Suomen passi ja sen voi tehdä automaatilla..sanoin, että minulla on working holiday visa (luulin, että kun tulet tällä visalla sinua kuulustellaan jotenkin mutta ei), niin hän silti ohjasi minut automaatti tarkastukseen. Syötin passini koneeseen ja se oli siinä. Sitten hakemaan laukku ja tulliin. Tullissa he kysyivät mitä minulla on sanoin, että karkkia, suklaata ja pähkinöitä – ja sitten he vain ohjasivat minut Exitille eikä edes tutkineet tavaroitani. Helppoa ku mikä ! Olin tilannut kuljetuksen etukäteen ns. minibussin. Mutta kyydissä olikin vain minä ja kuskia – eli private kyyti 😀 Matka Brisbanesta Gold Coastille kesti noin tunnin.

Olin ottanut 3 ensimmäiseksi yöksi Airbnb Mermaid Beachiltä, että on joku paikka minne mennä ekana. Olin sopinut omistajan kanssa, että tulen n. klo 11 tuomaan vain laukkuni ja odotan klo 13 asti kunnes huoneeni valmistuu – eli menen sitten kahville tai johonkin siksi aikaa. No olin sitten kello 10 jo perillä, koska kyydissä ei ollut kuin minä ja pääsimme nopeammin perille. Soitin summeria ja nainen vastasi, sanoin että hei täällä on Fanny…hän tiuskaisi takaisin ”sanoit, että tulet klo 11” ja sulki summerin… No siinä odottelin hetken, että mitä tapahtuu tuleeko hakemaan vai mitä. Minulla siis ei ollut aussi liittymää vielä, joten minulla ei ollut nettiä. 10 minuutin odottamisen jälkeen hän huutaa parvekkeelta ”että miksi et tullut sisään, kun avasin oven?!”. En siis kuullut missään vaiheessa, että oven lukko olisi auennut..tai kun hän ei sanonut summeriin mitään, että avaa minulle oven.. No hän avasi oven uudestaan ja vein tavarat ylös, pahoittelin vielä 3 kerran sitä että olin tunnin liian aikaisin paikalla, mutta ei ollut nettiä niin en voinut ilmoittaa. Mulle tuli todella paska maku suuhun tosta tapahtuneesta ja lähdin lähimpään kauppakeskukseen pyörimään. Tässä vaiheessa tuli jo eka itku. Olin hetken kauppakeskuksessa pyörimässä kunnes ystäväni johon tutustuin Balilla tuli moikkaamaan minua ja käytiin syömässä aamupala. Puoli kahden aikaan menin sitten takaisin kämpille, kun huone oli valmis. Nyt nainen oli jo vähän paremmalla päällä. Pahoittelin taas kerran tapahtunutta… Otin päikkärit ja lähdin illalla taas samaan kauppakeskukseen…

Täällä siis kaupat menevät kiinni kello 17.30-18.00. Ainut päivä kun kaupat on kait 20-21 asti auki on torstaina, saavuin siis Australiaan torstaina joten oli hyvä, että kaupat olivat vielä illalla auki, kun menin uusiksi kauppakeskukseen. Pyöriskelin siellä ympäriinsä pari tuntia ja sitten lähdin kotiin. Tänä aikana jotenkin kaikki iski päin naamaan. Kun kävelin kotiin, niin itkin vaan.  Olo tuntui todella yksinäiseltä, olin uudessa maassa mistä en tiennyt mitään. Kaikki tuntu niin ”isolta” ja vieraalta. En tuntenut ketään (paitsi tämän yhden kundin Balilta joka asuu GC), Balilta lähtö, aamuinen episodi Airbnb naisen kanssa ja en nukkunut kunnolla koneessa yöllä. Mietin jo hetken, että mihin olen ryhtynyt…. Oliko tämä sittenkään oikea ratkaisu lähteä tänne. Pääsin kotiin ja itkeminen vain jatkui… Tältä näytin loppuillasta 😀

No ajattelin, että kaikki vain nyt purkautuu… Suuria muutoksia lyhyen ajan sisään. Nukun yön yli ja toivon, että huomenna on parempi päivä ja mieli.

Perjantaina lähdin kävelemään rannalle, kävelin Mermaid Beachiltä Burleighiin tämä kesti noin tunnin. Kun kävelin ja näin kaikki ne maisemat olin aivan haltioissaan! Ajattelin, että WAU siis niin kaunista! Nämä rannat, meri, luonto – kaikki! Ajattelin, että tämä on paikka missä minun kuuluu asua loppuelämäni :D Rannan hiekka on valkoista ja vesi turkoosia (melkein) sekä rannan vieressä menee ihana kävelykatu – mitä kaikki kävelevät/lenkkeilevät/ulkoiluttavat koiria. Ja joka puolella on grillauspisteitä, treeni välineitä, suihkuja ja juomapisteitä – ja täällä on todella siistiä! Roskia ei näy missään ja kaikki yleiset tilat mitä näkee rannan vieressä on niin siistejä. Olin sopinut Burleighiin ensimmäiset Tinder treffini yhden kundin kanssa, käytiin hakemassa take away kahvit ja istuttiin rannalla. Vettä alkoi tietenkin sataa hetken päästä ja hän heitti minut onneksi autolla kotiin, ettei tarvinnut kävellä tuntia vesisateessa :D Halusin tehdä illalla vielä jotain, niin päätin mennä yksin leffaan. Täällä on siis nyt talvi ja pimeää tulee todella aikaisin ehkä noin 17.45.

Lauantaina lähdin taas kävelemään samaa reittiä ja sain kuulla, että Burleighissa on kansallispuisto, joten päätin käydä siellä samalla. Ai jummijammi miten kaunista taas!!! Kun pääsin kotiin, olin kävellyt 3h ja tämä tuntui jaloissa! Loppu matkasta oli jo vaikeaa kävellä, kun jalkoihin sattui niin paljon ja oli hirveä nälkä. Sain myös kauheat urheilutoppi rajat itselleni, vaikka olin laittanut aurinkorasvaa. Tämän uurastuksen jälkeen nukuin parin tunnin päikkärit ja sitten lähdin taas samaiseen kauppakeskukseen pyörähtämään :D Menin aikaisin nukkumaan, koska sunnuntaina oli kello 7.55 lähtö Yambaan.

Olen nyt siis tällä hetkellä Philin ja Merin luona kylässä Macleanissä. Bussimatka kesti tänne 4h ja maksoi 35e. On ihanaa päästä höpöttämään Suomea ja nähdä ihmisiä jotka tuntee ja viettää aikaa heidän kanssaan. Eilen syötiin juustoja ja juotiin viiniä ja istuttiin ulkona. Tuntu ihan Suomen kesä illalta :) Nukkumaan mentiin jo kello 21, kun kaikkia väsytti niin paljon :D Tänään on sitten tiedossa kylälle kävely ja illalla grillaillaan! :)