Antakaa anteeksi.

Voi voi voi kun tarttis nyt lisää tunteja vuorokausiin.

Olen pahoillani hiljaisuudesta blogissa, mutta töitä on riittänyt kellon ympäri viimeiset…en edes muista kuinka pitkään ja monta tekstiä olen saanut luonnos vaiheeseen. Kuitenkin lukihäiriöisenä tarkistus vie aikaa, joten en ole koskaan saanut niitä viimeisteltyä. Yrittäjyys on tällaista. Välillä on aikaa vaikka mihin ja sitten ei niin mihinkään.

Nytkin istun kuvausstudion nurkassa ja hoidin äsken yrityksen asioita ja tässä on pieni hetki aikaa kirjoittaa, joten käytetään se hyväksi.

 

Pieni irtautuminen on tehnyt hyvää projektilleni, koska olen viettänyt ns. normaalia elämää. En siis ole joka päivä miettinyt vaatevalintoja ja vaatteitani mikä on sekin ollut tervetullutta. On myös ilo huomata, että täälä helsingissä oleillessani en edes kaipaa vaatteiden ostoa. Kävin mieheni kanssa pyörimässä kaupoissa ja en kokenut enää minkäänlaista vieroitusoireita shoppailusta. (Jeee!)

 

Kun olen viimeaikoina mietiskellyt vaatteiden alkuperää (tiettyjen angorakanien käsittelyvideoiden johdosta) on herännyt keskustelua, siitä että mihin voisi turvallisesti pukeutua. Angorakaneilta revitään karvat elävänä irti. Facebookissa levinnyttä videota en edes uskaltanut avata. Voin vain kuvitella sen kuvottavan sisällön. Tiettyjen lampaankarvasaappaiden karva niin ikään saadaan nylkemällä lampailta nahka irti. Eipä tunnu kaapissa olevat saapikkaat enää houkuttelevalta. Puuvillaplantaasien orjuutuksesta on puhuttu jo kauan ja tehotuotannon vuoksi ihmiset kärsivät suurissa tehtaissa ympäri maailman.

Mitä sitä voi sitten hyvällä omalla tunnolla pukea? Synteettiset tekstiilit kuormittavat palloamme ihan yhtä lailla. What can i do!?

Ainoa vastaus, mihin maalaisjärjelläni pystyn on kulutuksen vähentäminen. Jos massatuotannot ja ns. kertakäyttövaatteet vähenisivät selvästi, ei vaatealan kuormitus olisi läheskään yhtä suurta. Laaduntarkkailu ja kaiken alkuperän varmistaminen vie varmasti aikaa. Yhteen vaatekappaleeseen, voi tulla langat yhdestä, napit toisesta ja resorit kolmannesta maasta. Ne voidaan kuroa yhteen jossakin ja viimeistellä aivan muualla. Ei ihme, etteivät tuottajatkaan aina ole selvillä kaikista alihankkijoista. Vaateprojektini on saanut viimeisimmän sinettinsä tämän hetken mietiskelytauon aikana. Oma kuluttamiseni tulee jatkossa muuttumaan radikaalisti ja aion ehdottomasti kysyä itseltäni jokaisen vaatteen kohdalla sen todellista tarvetta.

Kuvassa viimeisimmät, taas huppari (mieheni) ja pipo.1_0.jpg

Kirpparisiivot ja tähän saakka otetut vaatteet ehdin hoitaa vasta kun joululoma pääsee käyntiin. Koittakaa kestää kanssani.

Terveisin Lara.

 

 

 

 

Kommentit (1)
  1. Joo kyllähän tämä on kuitenkin harrastus vielä. On vaan tullut niin paljon kommenttia, että missä oon notta tuli ihan huono omatunto. 🙂

     

    Ja kyllä. On hienoa, että saadaan asiaa kansan tietouteen. Kiinnostava tuo Think Today! Ihana, että löytyy kuitenkin vaihtoehtoja. <3

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *