Testi: Voiko lenkkarit pestä koneessa?

Jatkan lenkkitossuaihepiiristä. Koska olen maksanut lenkkareistani hirveän määrän rahaa ja ne ovat minulle tosi tärkeät, kohtelen niitä hyvin. Esimerkiksi jättämällä ne putsaamatta sanotaan nyt vaikka verestä. Ja unohtamalla ne kahdeksi vuorokaudeksi suljettuun muovipussiin sen jälkeen kun olen ensin uittanut niitä pari tuntia mutavellissä. Voitte kuulkaa uskoa että haisi vampyyri eteisessä kun lopulta muistin kaivaa ne pussista. Mikäli meinasin vielä juosta lenkkareillani pyörtymättä, tai ylipäätään säilyttää niitä sisätiloissa pyörtymättä, olin pakotettu pesemään ne.

Mutta lenkkareitahan ei saa pestä! Hoito-ohje on ”kostealla pyyhkiminen”. Hah. Konepesun väitetään irroittavan liimaukset ja tuhoavan huipputekniset materiaalit sekä ihmeelliset ominaisuudet. Koska tossuni ovat muutenkin elinkaarensa loppupäässä, uskalsin kokeilla, että mitä tapahtuu jos pesen ne koneessa. Tosin ensin kaivoin uskonvahvistusta netistä. Joku totesi, että kyllähän kuumassa ilmanalassa juostessa kenkiin kehittyy 40 asteen lämpötila, että moista täytyisi liimausten ja muiden kestää. En ole ihan varma ontuuko tuo perustelu vai ei, mutta minulla ei ollut vaihtoehtoja.

Lähtötilanne on esitelty kuvassa alla. Valkoinen pahvinpala alla pyrkii demonstroimaan likaisuuden astetta, mutta sen sävy ei toistunut oikein. Kengätkin näyttävät todellisuutta puhtaammilta.

PB090737.JPG

Vielä toinen otos. Verta, kuraa hiekkaa ja muuta moskaa. Onneksenne valokuva ei pysty välittämään hajua.

PB090739.JPG

Joku innokas marttahenkinen ihminen olisi ehkä lähtenyt pesemään noita käsin. Minä en, vaan viskasin kengät koneeseen.

PB090745.JPG

Voi parat siellä ihan yssikseen.

Laitoin 40 asteen hienopesuohjelman, vaikka oikeasti nuo olisivat kaivanneet yhdeksääkymppiä. Tai keittämistä. Pesun aikana kolina oli kova, ja linkouksen jälkeenkin popot olivat vettä tippuvat. Linkosin uusiksi, ja kas:

PB090758.JPG

Koneesta tuli ulos ehjät ja puhtaammat lenkkarit, joskaan ei aivan hohtavat. Päällisin puolin katsottuna pesu ei aiheuttanut mitään vaurioita. 14 kilometrin testilenkillä askellus oli ihan yhtä epälennokas kuin yleensäkin, joten en usko, että myöskään pohjan materiaalit kärsivät pesusta mitenkään.

Johtopäätös: Lenkkarit voi pestä koneessa. Ainakin jos on pakko.

Haju ei muuten lähtenyt.

***

I did wash my running shoes in a washing machine. I was bit scared if I’ll ruin them happen, but it seems that they’re ok. Ok but still smelly.

Suhteet Sisustus Oma elämä Liikunta

Ostetaan hyvät juoksukengät (tai otetaan neuvoja vastaan)

Toisin kuin monella muulla juoksun harrastajalla, minulla on vain yhdet juoksulenkkarit. Pärjään yksillä, koska en kuitenkaan pysty juoksemaan perättäisinä päivinä, joten lenkkarini ehtivät aina kuivua. Käytän niitä kesät talvet, ja tähän asti olen pysynyt pystyssä sekä välttynyt jalkaterien lämpöhalvaukselta. Mutta en ole varma olenko tyytyväinen tähän tilanteeseen, vai käytänkö vuodenajasta ja tilanteesta riippumatta yksiä ja samoja siksi, että lenkkareiden ostaminen on niin  mahdottoman vaikeaa.

Ehkä käytin kaiken kohdalleni varatun tsäkän ja helppouden ostaessani ensimmäiset lenkkarini. Nappasin se suoraan Prisman alekorista, annoin kassalla kaksikymppisen, ja juoksin niillä tyytyväisenä ja ongelmitta pitkään. Nykyiset, Adidaksen Adistar Salvationit Solutionit, ovat olleet käytössä reilun vuoden. En tiedä kertyneestä kilometrimäärästä, mutta jotain voinee päätellä siitä, että niillä on juostu seitsemän puolimaratonia ja kaksi kokonaista. Vaihto on edessä vaikka miten yritän sitä vältellä.

Ryhdyin varovasti katselemaan uusia lenkkitossuja jo kesällä, mutta en onnistunut löytämään sopivia. Minulla on hankala jalka, enkä meinaa millään löytää mukavia kenkiä normaalikäyttöön, saati sitten juoksemiseen. Olisin suoraan ostanut uudet Salvationit, mutta kauhukseni huomasin, että niiden valmistus on lopetettu. Tai ainakin maahantuonti, mutta enää uskalla ostaa lenkkareita ulkomaisista nettikaupoista. Tilasin kerran tutun mallin, tutussa, sopivassa koossa. Eivät menneet jalkaan.

IMAG3114.jpg

Salvationi Solutionini silloin kun ne vielä olivat hohtavan valkoiset. Sekä kissa, jota kiinnostaa.

Varminta on siis suunnata urheiluliikkeeseen, siellä on asiantuntevia myyjiä avuksi. Paitsi että ei. Pitkällisen itsenäisen tutkailun ja kaivannan jälkeen kiireinen myyntihenkilö vaivautuu keskustelemaan kanssani. Kerron millainen jalka minulla on, ja mitä tarvitsen: leveä ja korkea, ei tukia, maratontreeniin, mukavat, mielellään kivan näköiset, ainoa merkki jonka mallit istuvat jalkaani on Adidas. Käy ilmi, että se malli jota olen himoinnut on tuettu (tai sitten ei, lopulliseen selvyyteen ei päästä). Jotain muuta sitten.

Myyjä tarttuu lähimmällä hyllyllä olevaan kalliiseen lippulaivamalliin merkistä viis ja sanoo ota tästä nämä pronaatiotuetut, nämä ovat hyvät. Tai koitapa näitä Puman, näissä on markkinoiden levein lesti, ja ojentaa tossuja, jotka ovat suipommat kuin haltian korvat. Nämä käyvät määräharjoitteluun, tai tässä on nopea kisakenkä, myyjä ehdottaa kun olen sanonut juoksevani aika vähän ja hitaasti. Lopulta hän heiluttelee edessäni paria, joka näyttää siltä, että se olisi tuotu aikakoneella 90-luvulta, jossa kengät ovat jo viettäneet vuoden yläasteikäisen jampan jalassa. Pohjassa ei ole nuuskanmälliä, mutta muuten ulkoasu on yhtä ankea ja linttaanastuttu. Liian rumat, henkäisen varovasti, koska pelkään, että myyjäparalle tulee paha mieli.

Vaikka oikeastaan paha mieli on minulla. Jostain syystä yksikään myyjä ei yhdessäkään kaupassa ole uskonut, että olen itse jalkojeni ja treenaamiseni paras asiantuntija, ja alistun uuvuttavaan sovitusrumbaan. Kokeilen Niket, vaikka näen että ne ovat liian kapeita. Testaan Mizunot, vaikka niiden design on hirveä. Tyyppaan Asicseja, vaikka tiedän, että ne ovat turhan matalat varpaista. Useimmat vedän jalkaan vain pariksi sekunniksi, sillä ne tuntuvat saman tien niin huonoilta. Lopulta olen kaupassa kuumissani ja väsynyt. Sekä häpeissäni siitä että olen niin hankala, kun joudun pari parin jälkeen sanomaan, että ei sovi. Mikäli jonkin kenkä vaikuttaisi lupaavalta, ei sitä ole koossani. Mankkaalla voisi ehkä olla, käy siellä katsomassa. Eikä, en jaksa.

4051935154982_sportamore_001.jpg

No siinähän on karamellit. Mutta miltä ne tuntuvat jalassa? Ja miltä ne tuntuvat jalassa kun olen juossut neljä tuntia? Kuva (ja lainaus alla) Sportamore.

Nettikään ei auta. Tutkin kiinnostavaa lenkkariparia, ja klikkaan lisätietoja esiin: Adidas Response Cushion 22 M- kengät ovat valmistettu mesh-ja synteettisestä materiaalista. EVA- pohjallinen. Kantapään ADIPRENE- pehmuste takaa mukavan ja tukevan tunteen. Että mitä? Kyllä minä tiedän mistä materiaaleista lenkkitossut tehdään, haluan sellaista informaatiota joka auttaa valitsemaan niiden välillä! Googlaan lisää, ja järkytyksekseni huomaan, että nykyisen lenkkarini ovat sittenkin tuetut! Voiko se pitää paikkansa? En tunne niissä pronaatiotukea, ja ostin ne neutraaleina. Huomaan, että eri kaupat kertovat samasta tuotteesta eri asioita, ja samoja kenkiä myydään eri tarkoitukseen.

Valmistajan nettisivuilla tieto on kiven alla, ja jos löydänkin jotain sopivaa, sitä ei saa Suomesta. Käyn hämmentävää keskustelua sosiaalisessa mediassa tai juoksijatovereiden kesken. Luen Runner’s Worldin vertailuja. Mittailen ja tutkailen vanhoja lenkkareita, mikä se koko oli, mistä pohja on kulunut, jääkö kärkeen sentti vai puolitoista? Paljonko jalkani turpoavat maratonilla, Berliinin jälkeen työkengät tuntuivat ahtaalta pari päivää? Entäs kenkien sopivuus koko kropalle, sillekin pitäisi suoda ajatus jotta välttäisi vammat. Niin ja sopivuus mielelle, mielelleni istuu parhaiten pinkki. Ehkä liilakin käy.

Käytän kohtuuttomasti aikaa ja vaivaa etsintään ja sovitteluun, mutta sopivia tossuja ei tunnu löytyvän. Toivoa sopii, että tämän souvingin jälkeen jaksan vielä treenata!

Seuraava maraton on alle kolmen kuukauden päästä. Nyt on saatava uudet lenkkarit, ja pian että ehdin ajaa ne sisään. Kaipaan kiihkeästi personal shopperia, joka valitsisi minulle laajan valikoiman kenkiä testattavaksi, sanelemillani ehdoilla. Tai onko jossain Omo-infon tai Maalilinjan tyyppinen puhelinpalvelu hädässä oleville lenkkarinostajille?

Onko kenelläkään muulla yhtä hankalaa? Entä osaako joku kertoa, mistä löydän jalkaani sopivat tossut, tai mistä löydän myyjän joka auttaa minua löytämään ne?

 

MUOKATTU 18.11.13 Otin sitten silmän käteen ja katsoin, lenkkarieni malli oli Adidas Adistar Solution 2 eikä Salvation. Tämä tiedoksi, mikäli joku näistä infoa kaipailee.

***

I need a new pair of running shoes. And trust me, buying running shoes is really the hardest part of running.  I’m so jealous to people can just who walk into a store and buy the pair they like most.

Muoti Liikunta Ajattelin tänään Trendit