Lomaherkut mielessäin!

Yhteistyössä Finnmatkat.

Lomaillessamme minulla oli koko ajan nälkä. Johtui ehkä kaikesta siitä treenaamisesta

Majoituimme Tres Vidas -hotellissa Bahia Felizissä, ja huoneistohotelli kun kyseessä on, siellä oli kokkausmahdollisuus. Hotelli sijaitsi Blue Villagessa, jonka alueelta löytyi useampi ravintola. Ruokailupaikkoja oli myös läheisessä Bahia Felizin ostoskeskuksessa, ja ne joissa piipahdimme, olivat tasokkaita. Pääasiassa kuitenkin söimme sellaisissa ravintoloissa, jotka olivat tuttuja jo aiemmilta reissuilta. Ehkä vähän tylsää, mutta toisaalta, miksi vaihtaa erinomaista?

P1300219.JPG

Lämpimän ilmanalan suosikkijuomistani on ehdottomasti alkoholiton radler, tai shandy niin kuin tuolla päin sanotaan. Maistuu se alkoholillakin, mutta tykkään juoda noita pitkin päivää, joten prossaton versio on lempparini. Minulle on juuri selvinnyt, että nykyisin saa yhtä merkkiä Suomestakin!

P1271209.JPG

P1290210.JPG

Espanjassa kun ollaan, pitää tietysti syödä tapaksia. Lempipaikkani Gran Canarialla siihen  on Cabo Suroeste Patalavacassa.

P1271396.JPG

Sangria oli vahvaa, minkä ehkä naamasta näkee.

P1271403.JPG

Valkosipulitahna oli vahvaa sekin – ja käsittämättömän herkullista!

P1271407.JPG

Kanarialaiset perunat mojon kanssa on yhdistelmä, joka miltei voittaa uudet perunat ja voin!

P1271409.JPG

Chorizo sipulin kanssa maistuu sekin.

P1271414.JPG

P1271417.JPG

En tajua mitä järkeä on tuossa friteeratussa juustossa hillon kera, mutta tarvitseeko tajutakaan? Herkullista!

P1271418.JPG

Jälkkäriä toki myös!

P1271441.JPG

Samaan Blue Villageen kuuluvassa Hotelli Orquideassa olisi ollut kehuttu aamiaisbuffet, mutta päädyimme syömään aamupalat huoneessa. Aloe vera on iso juttu Kanarialla, mutta aloemehu ei ollut minun juttuni.

P1281457.JPG

Toinen suosikkipaikkani on La Proa Melonerasin rannalla. Paikassa kannattaa syödä kalaa, se on mieletöntä!

P1280035.JPG

P1280038.JPG

Ihanan näköinen ja varsin makoisa lasagne syötiin San Agustinin ostoskeskuksessa sijaitsevassa paikassa, jonka nimeä en valitettavasti muista. Löytyy rannan puolelta ostarin katutasosta, ja myy kotiruokaa paikan päällä syötävksi sekä mukaan.

P1290181.JPG

Jos piipahtaa San Agustinin centro commercialissa, kannattaa etsiä alakerrasta gelatopaikka Heladeria Cacao. Paikan jäätelö on top 3 -listalla koskaan syömistäni gelatoista, ja minä olen melkoisen määrän ehtinyt maistella! Paikkaan kannattaa matkata kauempaakin, esimerkiksi Suomesta!

Radlerit ovat ehkä lempparijuomiani, mutta kyllä se kylmä valkoviinikin maistuu. Hotellihuoneen terassilla, auringonlaskua katsellen nyt varsinkin!

P1261083.JPG

 

Finnmatkat tarjosi matkamme ja majoituksemme.

***

We also had a tasty holiday!

Suhteet Ruoka ja juoma Oma elämä Matkat

Takareitesi eivät ole roskakori

Tiedättekö, mikä ärsyttää? (Joojoo, moni juttu, mutta niinkuin erityisesti.) Ensinnäkin se, että ulkonäköseikoista tehdään päätelmiä ihmisen henkisistä ominaisuuksista tai elämästä.

Onhan se toki ymmärrettävää. Ihmisillä on taipumus luokitella asioita ja ajatella stereotyyppisesti, ihan vaan siksi että saisimme maailmasta käsitettävän kokonaisuuden. Tietysti jotain päätelmiä ja yleistyksiä voidaankin tehdä. Esimerkiksi kovin ylipainoinen ihminen ei välttämättä syö terveellisesti ja liiku paljon, tai ei ole jossain vaiheessa elämäänsä tehnyt niin. Aukoton totuus tämä ei kuitenkaan ole.

Tuntuu, että nykyisin kun kropan muokkaaminen on niin muodikasta, uskomme yhä enenevissä määrin kehon ”virheiden” johtuvan siitä, miten elämme. Siitä, miten elämme on taas johdettavissa se, millaisia olemme. Esimerkiksi reisissä oleva rasva paljastaa, että rouskuttelemme muutakin kuin lehtikaalisipsejä ja ryystämme muitakin kuin viherpirtelöitä. Miten noloa!

Ikäänkuin olisimme unohtaneet, että normaalisti ihmisen vartalossa on rasvaa. Ja että normaalissa ruokavaliossa voi aivan hyvin olla muutakin kuin superterveellistä ruokaa. Kumpikaan näistä ei ole osoitus laiskuudesta, ahneudesta tai saamattomuudesta – saati terveytensä laiminlyömisestä.

Tiesitkö, mitä kehoosi kertynyt rasva kertoo sinusta?, kysyi Ilta-Sanomien otsikko tänään BioSignature-mittauksesta kertovassa jutussa. No, nyt kun tuli puheeksi niin tiesin. Että olen nainen. Että saan riittävästi ravintoa.

Juuei kuulkaas.

Takareisien rasva kertoo naisella liiallisesta ulkoisen estrogeenin määrästä kehossa.

Vatsarasva kielii muun muassa kortisolihormonin eli stressihormonin määrästä kehossa.

”– Takareidet ovat kehon roskakori. Sinne kertyvät hormonaalisen ehkäisyn jäämät sekä muun muassa lääkejäämät.”, jutussa todetaan. Hhmm. No taitaa se niin mennä, rasvakudokseen kyllä sitoutuu kaikenlaista. Siksihän esimerkiksi imettäessä kielletään laihduttaminen. Mutta vähän epäilen, että lääkejäämä osaa valita, mihin osaan kehon rasvavaraintoja sijoittuu.

hormonipisteet.jpg

Herranen aika! Minussa on rasvaa kaikissa noissa kohdissa! Mikä minussa on vialla?! Kuva nyysitty täältä.

Olen kyllä maallikko, mutta jotenkin en jaksa uskoa, että kropassa olevan rasvan sijainti paljastaa kummoisiakaan juttuja kehon hormonaalisesta tilanteesta. Jos hormonitasot huolettavat, lääkäri pystynee selvittämään ne verikokeella luotettavammin kuin rasvaprosenttipihtejä naksutteleva ravintovalmentaja. Mikäli tämä mittausmeininki pitää paikkansa, miksei minun lääkärini ole koskaan lähettänyt minua kokeisiin perävetoisuuteni perusteella? Luulisi ammattilaisen näkevän paljaalla silmälläkin että estrogeenihälytyskellot kilkattavat?

Entisaikaan mitattiin kalloja, nyt pihdeillä persläskejä. Sehän on selvää, että jalonmuotoinen kallo tietysti kertoo, että sen sisällä mietitään jaloja ajatuksia! Ei mutta vakavasti ottaen, mihin optimitulos perustuu? Kuka päättää, mikä määrä rasvaa reisissä kertoo aivan normaalista estrogeenin tuotannosta, ja mikä määrä sellua tukkireidessä tietää, että hormonitasot ovat vinksallaan?

Sitähän ajattelisi, että ulkonäöllinen paine timmeihin reisiin olisi tarpeeksi. Vaan ei. Kaiketi joku on jossain mittaillut tuhansia ja tuhansia reisien rasvapitoisuuksia, ja voi nyt siltä pohjalta julistaa että esteettisen haitan lisäksi koipireidessä heiluva laardi kielii myös terveydellisistä ongelmista. Ja kukapa haluaisi olla hormonipitoisuuksiltaan epätasapainoinen yksilö, kenties suorastaan taakka yhteiskunnalle? (Kai joku on edes mitannut tuhansia ja tuhansia reisiä? Vai perustuuko tämä mielipiteeseen?)

Toiseksi ärsyttää humpuuki, ja se, että sillä pelotellaan ihmisiä. Jutun kirjoittaja huolestuu tuloksestaan: Stressaava työ, opiskelu ja elämänmuutos näkyvät siis kehossani. Hämmästyn ja meinaan purskahtaa itkuun. Minullekin tuli surku tästä. Totta kai stressi vaikuttaa fyysiseenkin olemukseemme, mutta pystyykö nipistimien välissä oleva ihopoimu paljastamaan kovinkaan syvällisiä juttuja siitä, mitä elämäämme kuuluu? Veikkaisin, että teelehdistä lukemalla saa luotettavuustasoltaan aika yhtäläisen analyysin.

Tässä jutussa lopputulos oli hyvä. Koekaniini päätti heivata menemään niin vaa’an kuin turhan stressinkin. Hänelle annetut neuvot olivat pääasiassa oikein hyviä, on varsin järkevää pyrkiä esimerkiksi nukkumaan tarpeeksi.

Siitä huolimatta on harmillista, jos uskomme ulkomuotomme paljastavan sen, mitä olemme sisältä. Täpäköinkään kroppa ei kerro sitä, minkälainen mieli sitä asuttaa, eikä kohtalainen rasvamäärä siellä täällä juorua huolettavista terveyshäiriöistä. Tai en ainakaan ole kuullut semmoisen aneemisen tylsän jutun kuin lääketieteen väittävän moista.

Ja ne vähän pehmoiset takareidet ovat vähän pehmoiset takareidet, eivätkä suinkaan mikään roskakori.

***

When we started to think that normal amounts of fat indicate problems that must be treated away? Sure it shows if you don’t care about your body and health, but you really don’t need to be totally lean and ripped in order to be healthy.

Kauneus Liikunta Meikki Ajattelin tänään