Olen taas huomenna menossa kokeilemaan uutta tanssilajia (mistä olen niin jipoissani, että näin jo untakin!). Sitä odotellessa palataan tunnelmiin siitä, miltä ihan ekalla tankotanssitunnilla tuntui. Ehkä tästä on apua sinulle, joka mietit, että uskaltaako tankoilemaan mennä vai ei, mitä siellä tapahtuu ja miten pitää pukeutua.

Olin ollut kiinnostunut tankoilusta jo joskus vuonna 2008, mutta sinne se ajatus sitten jäi. Lopulta pääsin tunnille asti alkuvuodesta 2011. Olin kertakaikkisen hermoraunio kun hiippasin sisään Rock the Poleen: Tää on siis varmaan niin vaikeeta! Kaikki muut on saleen parempia kuin minä! Pitäiskö mun olla jotenkin hot? Vieläkö kehtaan paeta?

Tunnilla oli ihan normaalin näköistä porukkaa, kuutisen naista iältään välillä 18–40. Aloitimme lämmittelyllä (jossa ei tehty mitään niin rankkoja juttuja, että en olisi selvinnyt, sitäkin pelkäsin), jonka jälkeen siirryttiin astelemaan tangon ympäri. Tässä vaiheessa tuntui vähän jurpolta (ja tuntuu ilmeisesti myös muista aloittajista, päätellen tirskahteluista starttituntien tässä vaiheessa), mutta tallustelulla on ihan tietty pointti. Paitsi että koreografioissa välillä täytyy ottaa pari askelta tangon ympäri, askeltamisella haetaan tuntumaa tankoon, varpailla kävelyä ja nilkkojen ojentamista.

Parin asteluvariaation jälkeen olivat vuorossa pyörähdykset. Tässä kohtaa tuppaavat tulemaan No way! Just joo! No huh huh! -huudahdukset ensimmäisen kerran. Itse sanoin varmaan, että Jooo-o ja pyysin opettajaan näyttämään vielä tsiljardinnen kerran. Pelkästään katsomalla ei kuitenkaan opi, vaan on kokeiltava, vaikka ei ole hajuakaan siitä, mitä pitäisi tehdä… Itselläni sujui  yllättävän hyvin, ja huomasin saman tien, että balettitaustastani (Kyllä vain!! No okei, ehkä toi kuulostaa aavistuksen paremmalta kuin mistä on kyse…) oli selvästi hyötyä. Sillee pikkaisen tiesin, missä raajani olivat, ja sillee joskus sain nilkat ojennettua. Niin paljoa hyötyä ei kuitenkaan ollut, että olisin välttynyt vammoilta. Kalautin sääreni tankoon niin, että siihen tuli hirveä moukula. Kiskoin hädissäni lahjetta alemmas, jotta en lentäisi ulos tunnilta vammauduttuani selvästikin vakavasti!

Aloittelijan jalat. Näitä ei pidä säikähtää, kaikki eivät ole yhtä kömpelöitä…

Pyörähdysten jälkeen lähdimme kokeilemaan tangolla seisomista ja istumista. Tämä on se seuraava kohta, missä huudetaan Eikä! Siis toi on mahdotonta! ja tietenkin No huh huh! Yllätys nro 2: Pääsin tangolle seisomaan. Ja istumaan. Molemmat ilman käsiä. Ihmiset hurrasivat ja taputtivat minulle (OIKEASTI. Tankotytöt on järestään ihania ja tunneilla on hirveä tsemppi päällä.)!

Voi että mulla oli kivaa. Tunnin jälkeen marssin suoraan Piruettiin ja sanoin myyjälle, että tarvitsen pitkät säärystimet ja lyhyet sortsit. Niihin meni jotain 50 euroa, mikä tuntui kertakokeilun jälkeen (ja kankaan määrään verrattuna!) aika hurjalta, mut hei mitä sen on väliä, kun on niin lätkässä?

Mene, jos: Pieni riippuvuus ei haittaa. Niin kuin esmes pääalaspäinriippuvuus. Haluat haban ja sikspäkin, ilman vaivannäköä, pelkällä huvittelulla. Haluat ihan parasta treeniseuraa. Olet pelkuri (voitat itsesi, ja vähänkö se tuntuu siistiltä) tai tosi rohkea (voit vetää ihan hulluna kaikkia temppuja). Osaat tanssia. Et osaa tanssia. Olet vahva. Olet heikko. Nuori. Vanha. Äh, mitä tossa edes on toi jos. MENE!

Vaatteiksi käy t-paita, toppi tms. ja halutessasi suojella ranteita niin pitkät hihat jeesaa vähän. Jalkaan voit laittaa mitkä tahansa joustavat housut alkutunnista, mutta kiipeilyä varten tarttee lyhyet sortsit. Halutessaan voi laittaa säärystimet, ne paitsi lämmittävät, myös pehmentävät myös mahdollisia kolahduksia… Lisäksi kannattaa ottaa mukaan pieni pyyhe, jolla voi putsata tankoa.