Tankotanssijoiden viikinkitreenit

Ajattelin tosiaan treenata sitä Tough Vikingiä varten. Sovimme viikinkiposseni kanssa yhteistreenit, ja emmeköhän sopineet ne sellaiselle ajankohdalle, että olin 1.) äärihuolissani jalastani, 2.) osallistumassa seuraavana päivänä puolimaratonille. Näin ollen jouduin pääsin itse pääasiassa kuvaajaksi kun tiimini treenatessa kiipeilytelineissä ja ties missä.

Liikunnanohjaajaksi opiskeleva Hulda oli suunnitellut meille tuleviin esteisiin valmistavia muuveja, joita teimme ensin sisällä Rock the Pole -tankotanssikoulussa ja sitten Kaisaniemen puistossa. Välineinä käytimme tankoja Rock the Polella sekä lasten kiipeilytelinettä sekä puiston aitoja. Tough Viking sponssasi meille paidat, ja täydensin asun vielä leteillä koska sellaiset kuulemma viikingeillä aina on.

Alkulämppänä oli kaikenlaista kontaktinottoa, olen ymmärtänyt että niin se itse skabakin alkaa. Tankotanssijan sijaan kontaktia otetaan jenkkifutaajaan, ja onhan tuo ensimmäinen toki pelottavampi vaihtoehto.

P8291540.JPG

Tässä piti pönkeä toinen peruuttamaan olkapäällä puskemalla: hyvää valmistautumista jenkkifutaajan kohtaamiseen!

P8291559.JPG

Tässä taas on tarkoitus läpsäistä toista kädelle…

…ei tosin semmoiseen ystävällismieliseen high five -tyyliin kuin osa joukkueesta aluksi luuli! Minun ja Jennyn täytyy yrittää hankkia tylympi luonteenlaatu jostain vajaassa viikossa. Toivon mukaan muuvista on apua esimerkiksi niissä putkissa. (Jos huudat kauhuissasi Ai missä putkissa!, ymmärrän paremmin kuin hyvin. Palaan asiaan tuota pikaa.)

P8291564.JPG

Kiipelyteline Kaisaniemen puistoissa osoittautui erinomaiseksi treenivälineeksi.

Jos minulta kysytään, kaikki ne hirveät esteet voisi vaihtaa kiipeilytelineiksi tai muiksi leikkipuistoista löytyviksi jutuiksi. Karuselli vaikka olisi aika hurja. Tiedätte kai, miten järkyttävän huono olo niissä tulee!

Viikinkitiimini oli katsonut sen Tough Viking -esittelyvideon ja pelotteli nyt minua kaikilla hirveillä jutuilla mitä reitillä on. Muun muassa tulieste, sähköeste, jäävesieste ja siis se putki, josta pitää ryömiä. Huusin jokaiseen esiteltyyn esteeseen kauhuissani Juu ei! tai Ei tule tapahtumaan! tai En varmana mene siitä! Lohdukseni sain kuulla, että esteen voi kiertää tekemällä 30 punnerrusta. Ilmeisesti olen lähdössä tuonne punnertamaan noin 500 kertaa…

P8291573.JPG

Osoittautui myös, että voin lopettaa huolehtimisen siitä, pääsenkö jotakin seinämää ylös. Nämä viikingit pystyvät viemään minut repparissa.

P8291576.JPG

Eikä näytä tulevan ongelmia sivusuuntaankaan edetessä.

P8291583.JPG

Myös tiimihenkeä treenattiin jo valmiiksi, ja kikatus kuului Rautatieasemalle asti. Sitä en sitten tiedä kaikuuko nauru Kaisaniemen kulmilla enää lauantaina.

P8291587.JPG

Itse ajattelin ottaa tuntumaa maahan.

Ikävää oli. Kädet meni likaan, ja trikoot ja lenkkarit kanssa, en tykännyt yhtään.

P8291601.JPG

Alitsemönkimisen jälkeen oli vuorossa ylitseloikkiminen.

Emme löytäneet mistään mitään, mikä olisi vastannut sellaista autonrengasrataa jollainen ilmeisesti on odotettavissa, joten tyydyimme hyppimään ketjun yli.

P8291602.JPG

Lopuksi vielä kirmasimme ylös mäkeä muutamaan otteeseen.

Oli muuten jyrkkä tuo mäki. Liiankin kanssa. Millä sitä oikein pitäisi päästä jotain seinää ylös?

P8291611.JPG

Sekä tietysti kipusimme pullistelemaan tangolle!

Nyt olen selvästikin tosi valmistautunut! Selviän joka esteestä!

(Punnertamalla siis.)

 

P.S. Tallessa on myös erittäin vakuuttavaa videomateriaalia! Toivon mukaan saan sitäkin linjoille ennen perjantaita!

P.P.S. Jos jostain käsittämättömästä syystä haluat mukaan tähän sekoiluun, niin Tough Viking -ilmoittautuminen on auki perjantaihin 5.9. kello 12 asti.

***

I trained for Tough Viking with my fellow polers who are also my teammates. They really are tough vikings already. I’m not. I’m still a soft hamster.

Suhteet Ystävät ja perhe Liikunta Höpsöä

Pari ajatusta lihavuudesta, mielenterveysongelmista ja syyllistämisestä

Tänään olen ollut aivan tolkuttoman laiska. Niin laiska, että en jaksanut lähteä jo ostamalleni makkaranhaku-tankotanssikoulussapiipahdus-Tallinnanmatkalle, voitteko kuvitella. Jatkan samaa löysäilyä täälläkin siinä mielessä, että tyydyn postaamaan vaan pari linkkiä. Mutta ne linkit ovatkin sitten täyttä asiaa: asenteistamme, ja siitä mikä niissä on vialla.

Heti aamusta ilahdutti Opiskelijoiden Liikuntaliitto – OLL:in ja Syömishäiriöliitto – SYLI ry.:n kannanotto ulkonäön ja estetiikan korostumisesta urheilun ja liikunnan piirissä. Alla pari nostoa, joista en voisi olla enempää samaa mieltä.

”OLL ja Syömishäiriöliitto pitävät huolestuttavana trendiä, jossa laihuus symboloi älyä, elämänhallintataitoja ja kurinalaisuutta, kun taas lihavuus nähdään laiskuutena, tyhmyytenä ja jopa koomisuutena. – – Liikkumattomuus ja fyysinen inaktiivisuus ovat suurimpia kansanterveydellisiä riskejämme, ei lihavuus itsessään. – –

Asiakeskeisissäkin medioissa lihavuudesta ja lihavista ihmisistä puhutaan usein alentavasti. Helposti annetaan ymmärtää, että lihavat ihmiset ovat itsessään terveysriski ja on kaikkien yhteinen velvollisuus saada nämä laihtumaan. – –

“Fyysinen inaktiivisuus on taistelu, johon yhteiskuntamme tulisi laittaa enemmän paukkuja. Laihdutuskulttuurin korostaminen ei ole ratkaisu kansanterveydellisiin ongelmiin. Se pikemminkin vieraannuttaa meidät kehostamme”, jatkaa Opiskelijoiden Liikuntaliiton varapuheenjohtaja Joonas Kinnunen.”

Nimenomaan näin! Lihavuus ei ole terveellistä, mutta syyllistämisessä ei ole järkeä, eikä siitä ole hyötyä. Sama koskee sekopäistä veuhkaamista ihmisten koosta ja muodosta sekä neuroottista suhtautumista syömiseen. Toinen asia, jossa olisi syytä luopua syyllistämisestä, ja jossa asenteet kaipaavat tuuletusta ovat mielenterveysongelmat.

Illalla ilahdutti tämä sarjakuva siitä, jos kaikista sairauksista ajateltaisiin kuten mielenterveysongelmista:

jos kaikista sairauksista ajateltaisiin kuten mielenterveysongelmista

Kuva nyysitty Riemurasiasta, tekijää en tiedä.

Varsin osuva, vai mitä? On toki vaikeaa asettua toisen asemaan silloin, kun mitään varsinaista vikaa ei näy, ja itse ei ole kokenut samaa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sairautta tai ongelmaa ei ole olemassa.

Olin viikonloppuna PT-koulutuksessa. Sieltä jäi mieleen lause suhtautumisesta asiakkaaseen ja tämän tilanteeseen: Älä oleta. Sama on hyvä pitää mielessä ylipäätään kun kohtaa muita ihmisiä, olivat nämä sitten lihavia tai laihoja, tai terveitä tai vähemmän terveitä.

***

Just some links today, but I found these very spot-on.

Suhteet Oma elämä Liikunta Syvällistä