Treeni kaverilla vai ilman?

Treenaan yleensä aina yksin. Jo silloin kun aloitin aktiivisen salilla käymisen…hhhmm…tuota…1998 muistaakseni, kävin salilla yksin. Juoksen yksin. Käyn testailemassa eri lajeja yksin. Jotenkin tuntuu, että se ei ole kovin tavallista. Hyvin usein viereisillä jumppamatoilla tai steppereissä on kaverukset, ja mitä ”jännempi” laji, sitä harvinaisempaa tuntuu olevan olla parittomana paikalla.

P7050664.JPG

Minä ja Verkkari-Nina testaamassa roller derbyä.

Suurin syy yksin harjoitteluuni on ihan käytäntö. Perheellisenä en pysty irtautumaan treeneihin milloin vain, ja kun pääsen, on kimmottava niiltä sijoiltaan spinnaamaan. Ei siinä ehdi soitella, josko joku tulisi mukaan. Harvemmin myöskään kerkeän juoruilla pukkarissa, joten siinäkin mielessä seuran sopiminen tuntuu pöljältä.

Aikataulusyiden lisäksi ehkä myös tykkään enemmän omassa rauhassa treenaamisesta. Voin tehdä mitä haluan, siinä tahdissa mitä haluan. Usein haluan velttoilla. Jos minulla olisi kaveri mukana, harjoittelisin ehkä tehokkaammin. Toisaalta voisi olla aika rassaavaa, jos treenikaveri olisi hirveä pinko, eikä koskaan saisi ottaa rennommin!

P9141593.JPG

Minä ja kaverini Laura Tallinnan puolimaratonilla.

Ehkä olenkin valinnut yksin liikkumisen siksi, että olen niin vaativa seurani suhteen? Ideaali treenikaveri kun…

-Tsemppaa minua tekemään paremmin

-Mutta ei ole niin väyhäkäs, että koskaan ei voi leppoistaa

-Saati loputtoman energinen, koska väsyn sellaisesta

-Ei ole minua vahvempi/ nopeampi/ notkeampi/ rytmitajuisempi/ koordinaatiokykyisempi (tai ainakaan näitä kaikkia), jotta en tunne itseäni surkeaksi

-Ehdottaa välillä kaljalle lähtöä kun ollaan jo jumppakassien kanssa liikuntakeskuksen eteisessä

-Mutta ei todellakaan joka kerta, eikä varsinkaan silloin kun maratoniin on kaksi viikkoa aikaa

-Voi tulla kanssani maratonille mutta ei jos juoksee 3:45 aikoja

-Ja vaikka juoksisi, niin ei ole kilpailuhenkinen, koska sellaisen kanssa on sietämätöntä treenata

-On seurallinen ja höpöttää rohkaisevasti erityisesti jos minulla on vaikeuksia

-Ei saa kohtausta jos joudun perumaan lyhyellä varoitusajalla

-Uskaltautuu testaamaan omituisia lajeja, mutta ei painosta minua kaikkeen kauheaan kuten vaikka pesäpalloon!

 

Niin… Eikö kuulostakin siltä, että kuka tahansa haluaisi minut treenikaverikseen? (Jos sinä jostain käsittämättömästä syystä haluat, ilmoittaudu kommenttiboksissa!)

P8291569.JPG

Tough Viking -joukkuetoverini Hulda ja Jenny.

Toisaalta esimerkiksi pitkät lenkit menevät mukavammin, jos on seuraa. Siinä ei samalla tavalla tajua, kuinka paljon aikaa ja matkaa on mennyt. Koko juoksuharrastuksestani on paljon kiittäminen puolisoani, joka on ollut seurana pitkillä lenkeillä, joko pyörällä tai juosten. Ainakaan aluksi en olisi saanut tehtyä niitä yksin. Vaikka pitää sanoa, että hän ei täytä varsinkaan kohtaa Ei ole kilpailuhenkinen. Tasavauhtinen juoksu on aivan mahdottomuus, sillä hän kiristää tahtia jatkuvasti kunnes en enää pysy mukana!

Treenaatko mieluummin yksin vai kaverin kanssa? Miksi?

***

I almost always exercise alone. Mostly it’s because my schedules I think. Sometimes I would like to have training buddy, but it seems that I might be just a little diffucult person to train with!

Kommentit (10)
  1. Sillycatlady
    19.1.2015, 10:23

    Käyn paljon ryhmäliikuntatunneilla, joten tavallaan en treenaa yksin, vaikka yksin sinne menenkin. Kun on käynyt monta vuotta samassa paikassa, sieltä tunnistaa jo toisia vakinaamoja ja joskus saattaa jopa vaihtaa muutaman sanan jonkun kanssa. Mä en kuitenkaan jaksa nähdä sitä vaivaa, että houkuttelisin kavereita mukaan treenaamaan ja yrittäisin sopia jotain yhteisiä treenihetkiä. Ihan liikaa säätämistä, kun tosiaan perheellisellä ihmisellä se treenaamaan lähteminen on muutenkin säätämistä.

    Treeniseuraa kaipailen oikeastaan vaan lenkeille joskus. Varsinkin syksyisin iltojen pimetessä olisi seura tarpeen. Mulla on niin vilkas mielikuvitus, että yksin pimeässä juostessa tiirailen koko ajan pusikoita ja käyn mielessäni läpi erilaisia itsepuolustustapoja mahdollisia puukkojunkkareita vastaan.

    1. Joo mäkin ajattelin tätä kirjoittaessa, että välttämättä ryhmäliikunta ei ole yksin treenaamista. Tosin niillä tunneillakin aika usein on niin, että iso osa ihmisistä on tullut kaverin kanssa.

      Pimeässä on kyllä tosi kuumottavaa juosta! En ymmärrä, miten ihmiset jotka asuu muualla kuin kaupungeissa edes uskaltaa juosta syksyisin ja talvisin kun ei välttämättä ole katuvaloja. Eksyin täällä kerran pätkälle, jossa ei ollut ja menin ihan sekaisin kun se oli niin pelottavaa 😀

  2. AnnaAusseista
    19.1.2015, 09:52

    Jee, derby! Siinä ei ees voi treenaa yksin mutta joukkuekavereitaan ei voi täysin valita. Joukkueurheilun plussa-ja miinus. Muutoin mielummin yksin. Vain minä, nappikuulokkeet ja ”Run to the hills”. 

    1. Mä olen välillä miettinyt, että ehkä sittenkin joku joukkuelaji voisi olla kiva (ne kun on yleensä jtn pallopelejä, joista en tykkää), mutta voi olla että viihdyn kuitenkin enemmän yksin. Ehkä pitäisi testata…

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *