Vuotta on kohta enää vuorokausi jäljellä, on siis taas aika best of -listalle! (Rakastan listojen tekemistä!) Kun tuossa noin kuukausi takaperin kuuntelin DJ Earwormin tämänvuotisen United State of Pop -remixin, olin hieman pettynyt. Oliko vuoden 2014 musiikki näin mitäänsanomatonta? Rupesin ajattelemaan asiaa tarkemmin, ja huomasin, että oma musiikkivuoteni jakautui selvästi kahtia: kevät ja alkukesä olivat Siaa ja muutamaa yksittäistä biisiä lukuun ottamatta hiljaiseloa, kun taas loppukesä ja syksy ovat olleet oikeata ilotulitusta uuden musiikin ja uusien artistien löytämisen suhteen.

Voisin tehdä listan pelkästään Ed Sheeranin ja Run the Jewelsin biiseistä, sillä nämä kaksi hallitsivat omaa vuottani suvereenisti. Tässä kuitenkin jonkinlaisessa kronologisessa, mutta ei kuitenkaan missään erityisessä järjestyksessä meitsin vuoden musiikkiteokset.

//www.youtube.com/embed/2vjPBrBU-TM” frameborder=”0″ height=”315″ width=”560″>

Sia – Chandelier

Olen niin onnellinen Sian puolesta. Viimein tämä upea nainen saa ansaitsemansa kansainvälisen huomion. Sytyin Chandelierille melko hitaasti, koska biisi erosi niin selvästi Sian aikaisemmasta tuotannosta. Mutta kuten aikaisemmin mainitsin, oli kevät aika hiljaista aikaa uuden musan kanssa, joten Chandelier hiipi hiljalleen omaan soittolistaani ja kas kummaa, kesäkuussa hoilasin kurkku suorana I WANNAA SWING FROM THE CHANDELIEEEER!

Clean Bandit – Rather Be

Chandelierin lisäksi tämä oli toinen kappale, joka hallitsi kevättäni 2014. Hyvä ystäväni oli matkustelemassa, ja tämän kappaleen sanat osuivat jotenkin aivan täydellisesti omiin tuntemuksiini ja ikävään. Ja ne jouset! #SYDÄN Rather Be on aivan täydellinen pop-biisi, eikä Clean Bandit valitettavasti ole vielä onnistunut toistamaan Rather Ben kaavaa, vaikka esimerkiksi Mozart’s House on hiljalleen nousussa omassa top 10 soitetuimmat -listassani.

Kendrick Lamar – i

”Peace to fashion police, I wear my heart on my sleeve.” Kendrick, baby boy. Kuinka ihana oodi itsensä rakastamiselle tämä kappale onkaan. Kappale on selkeästi radioystävällisempi kuin Lamarin aikaisempi tuotanto, mutta Lamarin rehellisyys ja hengästyttävä tarinankerronta eivät ole hävinneet mihinkään. En malta odottaa uutta levyä.

Run the Jewels feat. Zach de la Rocha – Close Your Eyes (And Count 2 Fuck)

El-P ja Killer Mike saapuivat tänä vuonna elämääni ovet paukkuen. Kuulin tämän biisin ensimmäistä kertaa lokakuussa kuunnellessani töissä YleX:n Uuden musiikin aamuvuoroa, ja muistan kuinka minun teki mieli vain jättää kaikki työt sikseen ja juosta seinästä läpi. Close Your Eyes, kuten oikeastaan koko Run the Jewelsin tuotanto, iskee niin kovaa päin pläsiä, ettei mitään järkeä. Ja Zach de la Rocha, mulla on ollut sua ikävä.

Taylor Swift – Out Of The Woods

Taylorin kiukuttelu Spotifytä kohtaan johti siihen, että neiti poisti lähes koko tuotantonsa kyseisestä striimauspalvelusta. En ihan ymmärtänyt Swiftin argumenttien pointteja, mutta hieno homma hänelle, sillä 1989 on rikkoi ennätyksiä tänä vuonna ja on vielä kaiken lisäksi aivan helvetin hyvä levy. Out of the woods on ylivoimaisesti paras biisi 1989-levyltä ja oikeastaan koko Swiftin tuotannosta. Kasarimaiset syntikat ja lyriikoiden ei-niin-hienovaraiset viittaukset exä Harry Stylesiin kuorrutettuna korvamatomaisella kertsillä = täydellistä.

Beyoncé feat. Nicki Minaj – Flawless (Remix)

Flawless julkaistiin viime joulukuussa Beyoncén BEYONCÉ-levyllä, mutta kesällä julkaistu remix räjäytti potin. Remix oli agrressiivisempi, rohkeampi ja kaikin puolin upgreidatumpi versio alkuperäisestä. Beyoncé kommentoi aviomiehensä ja siskonsa hissitappelua nyt jo kuuluisalla lainilla ”Of course sometimes shit go down, when there’s a billion dollars on an elevator” ja sai ihmiset haukkomaan henkeään. Tämä on ilmestymisestään asti ollut se biisi, jonka tahtiin haluaisin kävellä sisään joka paikkaan. #iwokeuplikedis

Ed Sheeran – Thinking Out Loud

Miten yhdessä miehessä voi olla näin paljon soulia? Thinking out loud toimii parhaiten albumilla, sillä biisi päättää Sheeranin x-levyn. Siinä missä esimerkiksi Don’t on kunnon haista vittu -tyylinen erobiisi, Thinking out loud tihkuu romantiikkaa ja seksiä. Jason Mraz-tyylinen leirinuotio-kitaranäppäily yhdistettynä Sheeranin pehmeään ääneen saa edelleen sydämeni pamppailemaan. Ylivoimaisesti koko vuoden lempibiisini koko vuoden lempilevyltäni.

Erikoismainintoina myös pari biisiä, jotka eivät ilmestyneet tänä vuonna.

Beyoncé feat. Drake – Mine

Beyoncén viime joulukuussa ilmestynyt yllärilevy on kokonaisuudessa yksi lempparilevyistäni ikinä, ja rakastuin erityisesti kunnianhimoiseen Mine-kappaleeseen, jossa sekoittuvat moderni hiphop ja afrikkalainen musiikki.

Junip – Line of Fire

The Blacklist. Kausi 1. Jakso 11. Kylmät väreet joka kerta. Look it up.

Family of the Year – Hero

Pari vuotta sitten ilmestynyt biisi soi Boyhoodin lopussa, ja en muista kovin montaa kertaa liikuttuneeni yhtä paljon musiikin ja kuvan yhdistelmästä.

Meillä on kavereiden kanssa uusivuosi-perinne, jossa jokainen valitsee yhden kappaleen, joka jollain tapaa kuvaa parhaiten mennyttä vuotta. Mulla on siis semmoset 24 tuntia aikaa päättää, minkä näistä edellä olevista kipaleista soitan huomenna. HELP!