Luottamusjohtaminen, esimiestyön next level

Olen työskennellyt projektin- ja palvelunhallinnan parissa viimeiset kahdeksan vuotta. Tämän urapolkuni alkutaipaleella osallistuin työnantajan järjestämään Leadership-koulutukseen, jonka yhteydessä minulle tehtiin 360° arviointi. Päällimmäiseksi tuosta arvioinnista mieleeni on jäänyt vastaajien palaute siitä, että herätän luottamusta. En ole pureskellut tuota saamaani palautetta, saati luottamusjohtamista, syvemmin ennen osallistumistani Sami Kallionmaan vetämään Muutoksen johtaminen organisaatiossa (YAMK) -kurssille.

Mitä luottamus sitten oikeastaan on? Kuinka sitä rakennetaan? Miksi luottamusjohtaminen on tärkeää?

Professori Kirsimarja  Blomqvistin mukaan luottamukselle löytyy yli 70 määritelmää. Luottamus on miltei abstrakti käsite, jota on vaikea määritellä, mutta jokainen meistä varmasti osaa kuvata tilannetta, jossa luottamus puuttuu tai se on menetetty. Blomqvistin mukaan luottamuksen voi yksinkertaisimmillaan määritellä seuraavasti: ”luottamus tarkoittaa yksilön tai organisaation kykyä ja halua asettua alttiiksi ja kykyä toimia epävarmuuden olosuhteissa tilanteissa mihin liittyy riski.”

Taloustieteen tohtori, opettajani Sami Kalliomaa on yhdessä Sami Kettusen kanssa kirjoittanut kirjan Luottamus esimiestyössä (2010). He näkevät luottamuksen johtajuuden tärkeimpänä perustekijänä. Luottamus johdon ja esimiesten välillä parantaa ihmisten sitoutumista organisaatioon ja lisää työhyvinvointia sekä motivoi. Kalliomaan ja Kettusen mukaan yritykset eivät hyödynnä henkilöstön koko potentiaalista innovaatiovoimaa, koska sieltä puuttuu luottamusta ihmisiin. Parivaljakko esittelee kirjassaan myös arviointityökalun, joka on suunniteltu esimiehen näkökulmasta ja joka voidaan toteuttaa esimies-johdettava suhteessa molempiin suuntiin. Työkalun tavoitteena on auttaa esimiehiä ja koko organisaatiota kehittymään luottamusta rakentavassa johtajuudessa.

”Luottamusta omaava organisaatio ja johto suuremmalla todennäköisyydellä pystyy navigoimaan voittajana asettamaansa päämäärään.” Kalliomaa&Kettunen

Aivotutkija ja neurotieteilijä Paul J. Zak on tutkimusryhmineen mitannut organisaatioiden luottamustasoa ja tehnyt johtopäätöksiä suhteessa taloudelliseen suorituskykyyn. Korrelaatio oli vahva. Zakin tutkimus osoittaa myös neurologian kautta, että luottamusjohtamiselle löytyy tieteellisiä perusteluja. Luottamus on yksi ihmisen perustarpeista. Kun koemme luottamusta, aivot tuottavat oksitosiinia. Tämä samainen  onnellisuushormooniksiksikin kutsuttu saa meidät myös vastavuoroisesti olemaan luotettavia.

”Parasta tässä on, että sijoitetun pääoman tuotto on taattu. Luottamuksen kulttuurin rakentaminen on lähes ilmaista.” Paul J. Zak

Mikael Pietikäinen, kirjassaan Luottamus (2014) kirjoittaa, että tunteet ovat välttämättömiä päätöksenteon kannalta. Järki ja tunteet kuuluvat yhteen ja ovat erottamattomia. Järki toimii vajavaisesti ilman tunteiden apua. Tunneälyn arvostus tällä digitalisoituneella ja tekoälyn valjastamisen aikakaudella on vahvasti nousussa. Pietikäisen mukaan vahvin luottamus syntyy kun sekä järkevä, että tunteva mieli ovat sen takana.

Lienee mahdotonta antaa yksiselitteistä reseptiä luottamuksen rakentamiseen. Luottamus on vastavuoroista. Se on ihmeellinen, voimaannuttava ja ehtymätön luonnonvara, joka lisääntyy jakamalla. Se on vahva tunnetila. Se on itsensä likoon laittamista senkin uhalla, että vastapuoli käyttää hyväksi haavoittuvuuttasi. Se on avoimuutta ja toisen arvostamista. Se on esimerkillä johtamista, sitouttamista, osallistumista, osallistamista ja tasavertaisuutta. Se on selkeä, yhteinen päämäärä. Anna siis tiimillesi ja alaisillesi aikaasi ja huomiotasi ja kylvä tarvittaessa luottamuksen siemen tai lannoita jo olemassa olevaa luottamuksen puuta.

”Ultimately, you cultivate trust by setting a clear direction, giving people what they need to see it through, and getting out of their way.” Paul J. Zak

Lähteet:

Sami Kalliomaa, Sami Kettunen. 2010. Luottamus esimiestyössä. Alma Talent Oy

Mikael Pietikäinen. 2014. Luottamus. Otava.

Heli Satuli. 2017. Rautainen totuus luottamuksesta. Blogi.

Kirsimarja  Blomqvist. 2011. Luottamus. Sitran Elinvoima-foorumin luentopäivä. Video

tyo-ja-raha tyo opiskelu

Omenainen juureskeitto, joululaatikoiden uusi elämä

Mitä ihmettä tehdä joulusta ylijääneille joululaatikoille. Noh, minäpä keksin ainakin yhden tavan. Tee niistä juureskeittoa. Inspiraatiota tarjosi K-Supermarketin tarjouslehtinen, jossa vilahti reseptin nimi: Omenainen juureskeitto. Tästäpä päättelemään, että miksei sinne omenan sekaan voisi tyrkätä mitä vaan. Parasta ennen päivämäärät lähenivät uhkaavasti lanttu- ja perunalaatikoista, lisäksi tuorejuustoja lojui joulusta jääneenä useampaa eri sorttia. Meille siis laatikoiden tähteistä syntyi omenainen lanttu-perunasosekeitto.

img_5264.jpg

Resepti keittoon:

oliiviöljyä

1 omena

1 pieni sipuli

2 valkosipulinkynttä

pala tuoretta inkivääriä

ripaus chiliä

mustapippuria

muskottipähkinää

n. 7 desiä vettä

1 laakerinlehteä

1/2 kasvis-/kana- tai lihaliemikuutio

kuivattuja yrttejä, esim. oreganoa ja meiramia

yrttituorejuustoa 1/3 pakkausta

2/3 lanttulaatikko 400g

2/3 perunalaatikko 400g

(suolaa)

Kuullota sipuli oliivioljyssä kattilan pohjalla. Lisää valkosipuli ja inkivääri, chili ja pippuri ja kuullota vielä hetki. Lisää vesi ja loput mausteista. Lisää paloiteltu omena. Anna kiehua n. 10-15 minuuttia, kunnes omena on kypsä. Lisää lanttu- ja perunalaatikot ja sekoita. Lisää juusto ja sekoita. Hauduta hetki liedellä. Soseuta sauvasekoittimella.

Itse lisäsin vielä sitruunamehua ja yrttisuolaa soppaan sekä keiton päälle  edellisen päivän karamellisoidut lantut, joiden ohje löytyy täältä.

koti ruoka-ja-juoma