Kaksi viikkoa sitten oli #hallituskriisi sekä #parisuhdekriisi. Sopivasti tuli kummatkin samaan aikaan ja kummassakin oli teemana #arvot.

Linkkasin poikkikselle tekstin joka ilmeisesti oli liian feministinen, tyyppi sekos ja alkoi miettimään että ”mikä tän suhteen tulevaisuus on”. Jossain kohtaa hän haukkui minut marxistiksi.

Nooohhh… näppäränä diplomaattina onnistuin ylipuhumaan hänet niin että suhde vielä jatkuisi ja olen nyt kaksi viikkoa elänyt tämmöisessä ”mitä jos se vieläki haluaa dumppaa mut” fiiliksessä.

Ei mennä nyt siihen että haluunko mä oikeesti olla suhteessa ihmisen kanssa jonka mielestä on olemassa vain kaksi sukupuolta ja joka on äänestänyt persuja. Ei se mies oo mun soulmate mutta ei sen tarviikkaan olla, kuhan nyt jotenkin tulee toimeen ja pystyy sietämään sitä toista.

Ehkä mä jo henkisesti hieman varaudun siihen että me erotaan. Teen mielessäni listaa kaikista niistä asioista joita tyyppi paheksuisi ja jotka aion tehdä jos me erotaan; ryhdyn vegaaniksi, värjään hiukset niin että oon unicorn mermaid seawitch ja rupean deittailemaan naisia ja muunsukupuolisia.

En jaksa kriisailla vaikka sillointällöin onkin vähän itkettänyt… kyllä tässä joku pointti on.