Viikon tokat ekat treffit
Olin sopinut tälle viikolle kolmet ekat treffit…. Jotenkin siinä nyt vaan kävi niin. Peruin kuitenkin yhdet niistä. Mies oli ehdottanut että tapaisimme kello kahdeksalta mutta sitten hän kirjoitti minulle että oli unohtanut jonkun muun tapaamisen ja pyysi että siirtäisimme treffejä kello yhdeksään. Tuli vähän epävarma olo niin ehdotin että katellaan vaikka juhannuksen jälkeen.
Kävin eilen viikon toisilla ekoilla treffeillä. Tavattiin rautatientorilla, olin nähnyt miehestä vian yhden kuvan joten en ollut ihan varma miltä hän näyttää. Siinä seisoessani niin ajatuksiini tuli kaikenlaisia hassuja ajatuksia, mitä jos tää onki joku huijari, mitä jos mies on joku viisikymppinen, vanha, lyhyt ja ällö.
Nohh ei ollut kukaan viisikymppinen mutta ei ihan näyttänyt samalta kuin profiilinsa kuvassa vaan oli laihempi ja kasvot oli jotenkin erimuotoiset.. hmm.
Käytiin kahvilla ja käveltiin vähän ympäri Helsinkiä; Tervasaari, Hakaniemenranta, Eläintarhanlahti, Kaisaniemenpuisto. Pysähdyttiin bussipysäkille ja mietittiin että pitäisikö mennä kotiin mutta mies halusi vielä jutella ja kävellä joten käveltiin vielä Töölönlahden ympäri. Kokonaispituutta treffeille tuli about 6 tuntia, apua. Jostain netistä luin että hyvä pituus ekoille treffeille olisi 1 ½ tuntia, että siinä ajassa pystyy hyvin käymään läpi kaikki olennaiset jutut ja niiden perusteella voi sitten päättää että nähdäänkö uudestaan vai ei.
Oli ihan mukava ja puhelias mies. Sinänsä tykkään siitä että joku muu on enemmän äänessä kuin minä mutta voihan se olla hyvin rasittavaakin. Vaikka olenkin elämässäni käynyt yhdellä sun toisilla treffeillä niin en minä vieläkään voi sanota että miten treffien kuuluisi mennä tai mistä asioista pitäisi jutella ja kysellä. Näillä treffeille huomasin tosin sen että tämä mies ei oikein kysellyt minulta paljon mitään, kun kysyin häneltä jotain hän kertoi ja sitten jatkoi muita kertomuksiaan kiinnittämättä sen enemmän huomiota minuun. Periaatteessa tuntui siltä että mies käytti minua peilinä johon hän peilasi itseään ja ajatuksiaan… Eikä se sinänsä ole mitenkään huono juttu, minulla oli silti hauskaa, en muista että oisin koskaan naureseskellut niin paljon treffeillä. Hassua oli myös se että luulen että yksi ystävistäni rakastaisi tätä tyyppiä sillä heissä on jotain hyvin samaa.
Mutta mjääähhh. En tiedä. Ei ollut rakkautta ensimmäisellä silmäyksellä ja nyt tiedän että tämä kuulostaa aika rankalta mutta mies ei ole suorittanut toiseen asteen tutkintoa ja se on periaatteessa mulle aika iso juttu (vittuku exä oli tohtori). En tiedä mitä te muut naiset ootte siitä että millainen koulutus mahdollisella partnerilla pitää olla mutta mä olen ärsyttävän pikkuporvarillinen ja oon vähän sitä mieltä että jos ei ole käynyt kouluja niin se ei oikein vastaa sitä kuvaa mitä etsin.